Pyhtääläinen Otto Vainio sai palkinnon Ideakymi-kilpailussa – Katso, keitä muita Kotkasta, Haminasta ja Pyhtäältä palkittiin!
Teksti: Riina Lehtoranta
Pyhtääläinen Leggo oy on napannut liikeideasarjassa tuhannen euron palkinnon Ideakymi 2023 -kilpailussa. Otto Vainion yritys valmistaa sisäkäyttöön tarkoitettuja Leggo Pantz -merkkisiä college-housuja, joissa on polvien kohdalla vahvikekangas. Vaatteet valmistetaan Pyhtäällä.
Kilpailun yleisessä ideasarjassa niinikään pyhtääläinen Lauri Joas sai 300 euron palkinnon ideastaan, jossa soittotekniikka kopioidaan koneellisesti ja sen tuottamaa tietoa hyödynnetään musiikillisessa opetuksessa.
Samassa sarjassa samansuuruisen palkinnon sai haminalainen Minna Hankanen. Hänen tavoitteenaan on kehittää luonnonmukainen hyönteissumute hevosille.
Kilpailussa jaettiin myös 750 euron suuruisia OP Kymenlaakso -ideapalkintoja. Sellainen annettiin kotkalaiselle Teemu Lantalle. Hänen ideanaan on tehdä helppokäyttöinen tekoälypohjainen
puheeseen perustuva apuri, joka neuvoo vanhuksia digitaalisten laitteiden ja verkkopalvelujen käytössä.
Tällä kertaa Ideakymi-kilpailuun saatiin myös yllätys, kun kotkalainen Vaninvest oy päätti lahjoittaa tuhannen euron palkintorahan nimeämilleen innovaattoreille.
Summa jaettiin kahtia. Toisen puolikkaan sai haminalainen Pertti Ikonen ja toisen puolikkaan kotkalainen Pertti Skyttä. Molemmat ovat osallistuneet myös edelliseen Ideakymiin.
Tämänkertaiseen kilpailuun Ikonen osallistui yhdessä Skytän kanssa. Heidän keksintösarjaan osallistunut yhteisideansa liittyy paperikoneen viiran puhdistamiseen ja pesuun.
Skyttä osallistui keksintösarjaan myös omalla ideallaan "Paperikoneen viiraosaan tuleva höyrylaatikko". Lisäksi hän otti osaa kierrätyssarjaan perunan kasvatuksen rikanpoistolaitteella.
Pyhtääläisen Leggo oy:n housuissa on polvien kohdalla kulutusta kestävää kangasta. Arkistokuva: Ella Karttunen
Ideakymi-palkintoa vastaanottamassa Otto Vainio.
Kuva: Nella Pesu
Suurimmat palkinnot Kouvolaan
Kilpailun suurimmat rahapalkinnot eli keksintösarjan ja kierrätyssarjan 2500 euron palkinnot menivät molemmat Kouvolaan. Keksintösarjan palkinnon sai Antti Koro ilmalämpöpumpun tehostukseen liittyvästä keksinnöstä. Kierrätyssarjassa samalla summalla palkittiin Annika Salmi, joka on kehittänyt kierrätysmateriaalista valmistetun kaiutintaulun.
Myös ideasarjoissa palkintoja meni Kouvolaan. Mikko Mäkinen sai 300 euron palkinnon ideallaan, jossa rakentamisen tilastoja tuotaisiin julkiseksi edistämään Kymenlaakson kiertotaloutta. Squrio Games oy sai 750 euron palkinnon nuorten budjettipeli -ideastaan.
Kouvolalaistaiteilijan taulussa ei tingitä äänenlaadusta – Kaiutintaulu palkittiin Ideakymi-kilpailussa
Teksti: Elina Sironen
Kuvat: Jussi Lopperi
Kuvittele, että makuuhuoneesi seinällä on taideteos, josta kuuluu rauhoittavaa musiikkia tai vaikka luontoääniä.
–Eikö olisi ihanaa, kouvolalainen taiteilija Annika Salmi kysyy.
Salmi pokkasi viime torstaina Ideakymi-kilpailun kierrätyssarjan voiton kaiutintaulullaan. Siis taululla, joka on myös kaiutin.
Ideakymi-kilpailun tarkoituksena on löytää hyödyllisiä ideoita ja keksintöjä. Sarjoja on neljä: keksintö, liikeidea, kierrätys ja idea.
Kaiuttimet riitelevät sisustuksessa
Salmen alaa ovat akustiikka-, puu- ja maalaustaide.
–Teen aika paljon puureliefiä ja tykkään siitä, että teoksissa on monenlaista pintaa.
Idea kaiutintauluista on Salmen mukaan hautunut monta vuotta.
–Olen haaveillut, että saisin teoksiini ääntä ja osaan ehkä vähän valoakin. Haluan aina kokeilla uusia asioita.
Toinen kaiutintaulujen syntyyn vaikuttanut ajatus kumpusi Salmen omista havainnoista, kyselyistä ja ihmisten kommenteista erilaisissa tapahtumissa, kuten teknologiamessuilla.
–Etenkään naisoletetut eivät tykkää siitä, miltä kaiuttimet näyttävät. He eivät halua kaiuttimia olohuoneeseensa ja sisustukseensa.
Salmella on taustaa myös sisustussuunnittelijana, joten hän tietää mistä puhuu.
–Yksin en kuitenkaan olisi pystynyt tekemään kaiutintaulua, sillä en ole insinööri, Salmi sanoo.
Tekniikan tohtori löytyi somesta
Kaiutintaulun äänentoiston takana on espoolainen materiaalitekniikan tohtori Kim Antin. Salmi kertoo löytäneensä Antinin sosiaalisen median palvelu Linkedinistä. Antin oli tehnyt sinne julkaisun, jossa hän puhui kiertotaloudesta, kestävyydestä ja kaiuttimista, Salmi muistelee.
–Kommentoin julkaisua, kerroin ideani ja kysyin, kiinnostaisiko häntä laittaa kaiuttimet taideteokseen.
Antin innostui ajatuksesta ja kaksikko ryhtyi tuumasta toimeen. Ensimmäisen kaiutintaulun toteuttamiseen meni noin puoli vuotta.
Prototyyppi oli koekäytössä Myyrmäki-talossa Vantaalla helmikuussa. Toinen löytyy nyt Kuusankosken Taideruukista. Kolmas julkistetaan kesäkuussa. Tavoitteena on, että ensimmäiset kaiutintaulut tulevat myyntiin vuoden 2024 aikana. Hintoja ei Salmen mukaan ole vielä päätetty.
Tarkoitettu monille seinille
Kaksikko on suunnitellut kaiutintauluja erilaisiin käyttökohteisiin. Äänijärjestelmä on erilainen riippuen siitä, millaiseen tilaan se tulee.
Kaiutintauluja voisi ripustaa esimerkiksi työpaikan kahvihuoneeseen, aulaan, kodin takkahuoneeseen – tai vaikka sinne makuuhuoneeseen, Salmi luettelee.
Annika Salmen kaiutintaulu voitti Ideakymi-kilpailun
kierrätyssarjan.
Annika Salmi on rakentanut kaiutintaulun yhdessä Kim Antinin kanssa.
Kaiutintaulun toinen prototyyppi on esillä Kuusankosken Taideruukissa. Pallot taulun pinnalla on tehty biomuovista.
"Silmät" ovat diskanttikaiuittimia.
Kaiutintauluja voidaan tehdä monenlaisista materiaaleista, väreistä ja muodoista. Suunnittelu voi alkaa esimerkiksi rakkaasta esineestä.
–Tai jos poistat remontin yhteydessä vaikka portaat, joitain osia niistä voidaan mahdollisesti hyödyntää teoksessa.
Tavoite on Salmen mukaan se, että uuden raaka-aineen osuus pidetään mahdollisimman pienenä.
Kierrätettyä tekniikkaa
Kierrätys näkyy kaiutintauluissa monella tapaa.
–Esimerkiksi Taideruukissa esillä olevan kaiutintaulun pinnalla olevat pallot on tehty kierrätetystä biomuovista.
Myös kaiuttimet on valmistettu pitkälti kierrätetyistä osista.
Taulukaiutinta varten vanhoista kaiuttimista on purettu matalia ääniä toistavat bassoelementit, Kim Antin kertoo.
–Matalat taajuudet pystytään toistamaan kierrätetyillä komponenteilla.
Tauluun on lisätty myös korkeita taajuuksia toistavat diskanttikaiuttimet. Lisäksi äänenlaadun parantamiseksi kaiuttimissa on hyödynnetty digitaalista signaalinkäsittelyä.
Taulun takana on bluetooth-vahvistin eli se toimii langattomasti.
–Kaiuttimien virtalähteenä on vanhat läppärin laturit.
Myös kaiuttimien kuparijohdot on otettu vanhoista laitteista.
Laatuvaatimus äänelle
Tekniikan osalta taulukaiuttimissa vaikeinta oli Antinin mukaan tila, jota ei ole paljon.
–Taideteokset eivät ole kauhean syviä, joten piti keksiä, miten paketoida kaikki riittävän matalaksi paketiksi.
Antinin mukaan kaiuttimien tekniikan osalta suunnittelu lähti siitä, että taulukaiuttimien äänenlaadussa pitää saavuttaa riittävä taso.
–Mitä järkeä on kaiuttimissa, jotka eivät toista ääntä riittävän hyvin? Nehän päätyvät vain uudelleen kierrätykseen.
Antinin mukaan kaksikko on onnistunut tavoitteessaan.
–Eli tämä ei ole pelkästään kierrätystä.
Ihan helppoa kaiuttimien yhdistäminen taideteokseen ei kuitenkaan ole ollut.
–Osa akustisista vaatimuksista on vähän ristiriidassa taiteen kanssa, Antin toteaa.
Esimerkiksi stereokaiuttimien on oltava riittävän kaukana toisistaan. Lisäksi korkeita taajuuksia toistavilla diskanttikaiuttimilla on oltava näköyhteys kuulijaan. Niiden edessä ei saa olla kiinteää esinettä, vaan korkeintaan ohut kangas.
Kuusankosken Taideruukissa esillä olevassa taulukaiuttimessa diskantit ovat näkyvillä. Ne maastoutuvat taulun mustanpuhuvaan ilmeeseen.
Jotain kaiutintaulujen valmistajien kunnianhimosta äänenlaadun suhteen kertoo myös se, että he suunnittelevat Taideruukkiin tapahtumaa, jossa aiheesta puhutaan enemmänkin.
–Tapahtuma järjestetään lankalauantaina 30.3. Toiveena on saada sinne myös hifistä kiinnostuneita ihmisiä, Antin sanoo.
Ideakymi / Vaninvest – palkinto
Teksti: Markku Merovuo
Kuva: Nella Pesu
Varsinaisten Ideakymin palkintojen lisäksi jaettiin Ideakymi symposiumissa myös kotkalaisen Vaninvest Oy:n 1.000 €:n Ideakymi / Vaninvest palkinto. Se jaettiin jo kaksi kertaa Ideakymi-kilpailuun osallistuneille Kymen Innovaatioyhdistyksen jäsenille Pertti Ikoselle ja Pertti Skytälle 500 € kummallekin. Lahjoittaja toivoo lahjoituksen kannustavan muitakin yrityksiä tukemaan joka toinen vuosi järjestettävää Ideakymi-kilpailua.
Vaninvest Oy:n taustalla oli Pelletti-imurit Oy, joka perustettiin 2006 ja jonka liikevaihto oli parhaimmillaan yli puoli miljoonaa euroa. Yritys myytiin Varsinais-Suomeen v. 2011. Pelletti-idea sai alkunsa Innovaatioyhdistyksen vierailusta Metsäkeskukseen, kertoi Vaninvestin edustaja Markku Vanhala. Kymen Innovaatioyhdistyksen keskeisiä toimintoja ovat edelleen yritysvierailut yms.
Pertti Ikonen ja Pertti Skyttä vastaanottamassa Vaninvest-palkintoa
Jalat maassa ja pää pilvissä – keksijä näkee muita pidemmälle (Kaakkois-Suomi)
Teksti: Minna Niukkanen ja Markku Saari
Kuvat: Nella Pesu
Toista kertaa järjestettävän Ideakymi2023-kilpailun osallistumisaika oli 15.10–15.11.2023, ja kymenlaaksolaiset innovaattorit lähettivät määräaikaan mennessä yhteensä 79 ehdotusta.
7.3.2024 Kaakkois-Suomen ELY-
keskuksessa pidetyssä IdeaKymi Innovaatiosymposiumissa julkistettiin IdeaKymi-kilpailun palkitut ja kunniakirjojen saajat.
Vaikka kilpailuehdotuksia tuli tänä vuonna vähemmän kuin edellisessä kilpailussa, oli ehdotusten taso kovempi. ”Nyt oltiin useammin lähellä aitoa yritystoimintaa”, totesi arviointiraadin puheenjohtaja Markku Merovuo.
Kilpailun palkinnot rahoitettiin verkoston jäsenten, Yksinyrittäjäinsäätiön ja Kymenlaakson Osuuspankin toimesta. Ideakymi -kilpailun rahoitus on turvattu myös ensi vuonna, sillä Kymenlaakson liiton hallinnoimaa AKKE-rahoitusta riittää vielä kolmanteenkin kilpailuun.
Ideakymi 2023 sarjojen voittajat
Keksintösarja: Antti Koro, Kouvola, Ilmalämpöpumpun tehostus, palkintosumma: 2500 euroa.
Liikeideasarja: Otto Vainio, Pyhtää,
Leggo Pantz -lastenvaatteet, palkintosumma: 1000 euroa.
Kierrätyssarja: Annika Salmi, Kouvola, Kierrätysmateriaaleista valmistettu kaiutintaulu, palkintosumma: 2500 euroa.
Ideasarja: Mikko Mäkinen, Tampere, Rakentamisen tilastoja julkiseksi edistämään Kymenlaakson kiertotaloutta, palkintosumma: 300 euroa
Ideasarja: Lauri Erik Joas, Pyhtää, Tekniikan koneellinen kopiointi, palkintosumma: 300 euroa
Ideasarja: Minna Hankanen, Hamina, Luonnonmukainen hyönteissumute hevosille, Ötöveks,
palkintosumma: 300 euroa
OP Kymenlaakso -idea: Teemu Lantta, Kotka, Jutteluapuri,
palkintosumma: 750 euroa
OP Kymenlaakso -idea: Squrio Games Oy, Kouvola, Nuorten budjettipeli, palkintosumma: 750 euroa
Vaninvest-palkinto: 2x500 €
Pertti Ikonen, 500 €, Hamina
Pertti Skyttä, 500 €, Kotka
Kunniamaininnat
Keksintösarja
- Ari Lyijynen, Kelluvan laiturin tukijalka, Kotka
- Jari Viita-aho, Vesikasvillisuuden niitto- ja kaivuu-/ruoppauskone, Kouvola
- Markku Enqvist, kala-altaan veden jäähdytys/lämmittäminen, Kotka
- Juha Lilja, Pörssisähkön hintaseuranta värivaloilla, Kouvola
Liikeideasarja
- Sami Pylkkänen, Designer box-sisustussuunnittelupalvelu, Kouvola
- Iisa Nihtilä, Metsätila Rauhantorppa, Kotka
- Antti Hevosmaa, Kyklooppi koriste-esine, Kouvola
- Roosa Tarvainen, liikkuva terveydenhoitopaku, Kotka
Kierrätyssarja
- Sanna Kovasiipi, Pokasta piirongin päälle, Kotka
- Simo Vilkki, Lavat pyörimään, Kouvola
Ideasarja
- Eija Rantalainen, Kilokalenteri, Ilogramma, Kouvola
- Heini Tirranen, Liikuntaa parantava mobiilipeli, Hamina
Tilaisuudessa palkitut ansaitsevat totisesti peukutuksen!
Tilaisuudessa palkitut ansaitsevat totisesti peukutuksen!
Kilpailun tarkoituksena on löytää uusia ideoita, joista kehittyy uutta yritystoimintaa
Kilpailun tarkoituksen on rohkaista innovatiivisuuteen ja luovuuteen etsimällä, löytämällä ja palkitsemalla innovaatioita, keksintöjä tai ideoita, joilla voidaan nähdä olevan kaupallista potentiaalia. Suurteollisuuden vähentyessä maakunnassa innovointi on Kymenlaakson tulevaisuuden ja pärjäämisen kulmakivi. Symposiumin avaussanoissa maakuntajohtaja Jaakko Mikkola totesi kilpailun tarjoavan juuri sitä tarvittavaa pöhinää, millä saadaan maakunta nousuun.
Symposiumin avaussanat lausui Kymenlaakson liiton maakuntajohtaja Jaakko Mikkola.
Ennen symposiumin alkua päästiin verkostoitumaan.
Raine Kukkonen keskustelemassa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen
Team Finland -koordinaattorin ja symposiumin juontajan Asko Jaakkolan kanssa.
Naiskeksijöiden esiinmarssista kertoi keksijänaisten Quin-Suomi puheenjohtaja Eija Pessinen.
Kilpailun järjestäjät. Ideakymi -kilpailun järjestäjät: Kymen Innovaatioyhdistys ry, Keksintösäätiö, Cursor Oy, Kouvola Innovation Oy, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami, Kouvolan Ammattiopisto Oy (EduKo), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy (Xamk)
sekä Kymen Yrittäjät ry, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Kymenlaakson Liitto ja Kymenlaakson Kauppakamari sekä LUT-yliopiston Kouvolan yksikkö.
Ideakymi vahvistaa maakunnan elinvoimaa
Innovaatiosymposiumin avaussanoissaan maakuntajohtaja Jaakko Mikkola tervehti osanottajia Kymenlaakson Liiton puolesta. Hän totesi, että maakunnan elinvoiman kannalta uusia työpaikkoja synnyttävät keksinnöt ja olemassa olevaan liike-toimintaan sisältyvät innovaatiot ovat juuri sitä mitä maakunnassa tällä hetkellä kipeästi tarvitaan. Kymenlaakson sijoittumista patentoitujen keksintöjen tilastossa häntäpäähän maakuntien välisessä vertailussa on kerta kaikkiaan parannettava.
Suomen innovaatiojärjestelmä uudistuu Ideajalostamo-ohjelmalla
Valtakunnallisesti toimivan Keksintösäätiön hallituksen puheenjohtaja Juhani Talvela esitteli Suomen nykyisen innovaatiojärjestelmän uudistamista tilanteessa, missä patentoitujen keksintöjen määrä on viime vuosina vähentynyt siitäkin huolimatta, että Suomi on edelleen Euroopassa johtavia maita patentoitujen keksintöjen määrissä asukasluvun suhteen – kiitos erityisesti Nokia-yhtiöille, Aalto-yliopistolle ja VTT:lle.
Innovaatiojärjestelmän uudistaminen tullaan toteuttamaan Ideajalostamo-nimisen kehitysohjelman avulla https://www.keksintosaatio.fi/ideajalostamo/. Suomalaista innovaatiotoimintaa edistetään jatkossa digitaaliseen yhteistyöalustaan linkittyvän laajan toimija- ja partner-verkoston avulla. Työtä tehdään parhaillaan hankerahoituksen avulla. Tällä hetkellä meneillään on viisi projektia, joista Kymenlaaksossa toteutetaan niistä kahta: Innovaatioverkoston Akke-hanke (IdeaKymi-kilpailut ja Kymenlaakson Innovaatioverkoston kehitys) ja Xamkin JTF-hanke (Ideajalostamon digitaalisen alustan kehitys sekä keksintöjen ja innovaatioiden kaupallistaminen Kymenlaaksossa) Maakuntamme on siis vahvasti mukana valmistelemassa kansallista Ideajalostamoa.
Naiskeksijöiden esiinmarssi
Kolmas puhuja oli keksijänaisten 22-vuotiaan Quin-Suomi yhdistyksen puheenjohtaja Eija Pessinen https://www.quinfinland.com/. Hänen viestinsä Symposiumiin osallistuville oli tuoda esille keksijänaisten osuutta ja merkitystä keksintöjen sekä innovaatioiden tuottamisessa sekä edistämisessä. Kaikista patenttien hakijoista Suomessa naisia on tällä hetkellä keskimäärin edelleen 12 prosenttia. IdeaKymi-kilpailuun ehdotuksen lähettäneitä naisia oli tällä kertaa yli 30 prosenttia osallistujista.
Maailma on onneksi muuttumassa. Nykyisin naiset voivat suojata keksintönsä sentään omalla nimellään. Ennen suojaus oli mahdollista tehdä ainoastaan miehen nimiin. Edelleenkin naisten tekemistä keksinnöistä tiedetään hyvin vähän, vaikka niitä ovat vuosien saatossa olleet monet maailmaa olennaisesti muuttaneet oivallukset. Puhuja esitteli esimerkkejä keksijänaisista ja heidän saavutuksistaan, mitkä selvästi sävähdyttivät symposiumin osanottajia.
Arviointiraati työsti saapuneita hakemuksia koko alkutalven
Kymenlaakson innovaatioverkoston kaikki 13 jäsentä olivat nimenneet edustajansa arviointiraatiin. Puheenjohtajana toimi Markku Merovuo, kuten edellisessäkin Ideakymi-kilpailussa 2020-2021. Kilpailuehdotukset olivat tällä kertaa tasokkaita ja joissakin sarjoissa erot olivat pieniä. Ratkaisu paremmuudesta saattoi syntyä siitä kuinka valmis esimerkiksi prototyyppi oli tai kuinka lähelle realistista yritystoimintaa kilpailuehdotus ilmensi.
Arviointi tapahtui kolmessa erässä. Ensiksi Arviointiraati päätti keneltä hakijoista pyydetään lisätietoja. Kun lisätiedot oli saatu, kilpailuehdotukset pisteytettiin eri sarjoille räätälöityjen arviointikaavakkeiden avulla. Kolmannessa vaiheessa Arviointiraati piti kokouksen, jossa päätettiin lopullisesti palkinnoista ja kunniamaininnoista.
Puheenjohtaja Markku Merovuo kertoi, että tällainen vuorovaikutteinen kilpailuehdotus-ten käsittely oli työläs prosessi, mutta se kannatti. Kilpailijat tunsivat tulleensa huomioiduiksi ja kilpailijoista saatiin paljon arvioinnin kannalta hyödyllistä lisätietoa.
Ideakymi 2023 -kilpailuun tuli määräaikaan mennessä yhteensä 79 ehdotusta. Eniten ehdotuksia tuli liikeideat -sarjaan, 29 ehdotusta. Keksinnöt -sarja keräsi 24 ehdotusta, kierrätys -sarja 11 ja kahteen ideat-sarjaan saatiin yhteensä 15 ehdotusta. Naisten lähettämiä ehdotuksia tuli 24 ja miesten lähettämiä 55.
Torstaina 15. marraskuuta päättyneeseen IdeaKymi-kilpailuun tuli yhteensä 79 ehdotusta neljään eri sarjaan.
Kymen Innovaatioyhdistyksen yhdessä Kymenlaakson Innovaatioverkoston kanssa järjestämään
Ideakymi 2023 -kilpailuun tuli määräaikaan mennessä yhteensä 79 ehdotusta keksintö-, liikeideat-
kierrätys ja ideat-sarjoihin. Kilpailun järjestävän Kymen Innovaatioyhdistyksen puheenjohtaja
Markku Merovuo on tyytyväinen ehdotusten määrään ja niiden jakautumiseen tällä kertaa
enemmän kaupallisuuteen tähtääviin innovaatiohin yleisideoiden sijasta.
Eniten ehdotuksia tuli liikeideat -sarjaan, yhteensä 29 ehdotusta. Keksinnöt -sarja keräsi 24
ehdotusta, kierrätys -sarja 11 ja kahteen ideat-sarjaan saatiin yhteensä 15 ehdotusta. Edellisellä
kerralla vuosina 2020-2021 järjestetty IdeaKymi -kilpailu keräsi yhteensä 94 ehdotusta.
Kilpailuprosessi jatkuu Innovaatioverkoston jäsenorganisaatioiden edustajista kootun
arviointiraadin toimesta. Se saanee työnsä valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä, jolloin on
selvillä parhaat ja palkittavat ehdotukset.
IdeaKymi 2023 päättyy tammi-helmikuun vaihteessa 2024 järjestettävään Innovaatiosymposiumiin,
jossa jaetaan kilpailun palkinnot ja muut huomionosoitukset.
IdeaKymi rahoitetaan osana Kymenlaakson Liiton AKKE-projektia ”Ideakymi-kilpailu ja sen
konseptointi Ideajalostamoon”, jota hallinnoi Kymen Innovaatioyhdistys Kymenlaakson
Innovaatioverkoston puolesta. Projektirahoitus kattaa myös vuonna 2025 järjestettävän kolmannen
IdeaKymin kustannuksia.
Kilpailun palkinnot rahoitetaan verkoston jäsenten, Yksinyrittäjäinsäätiön ja Kymenlaakson
Osuuspankin toimesta. Kymenlaakson Innovaatioverkosto on 13 organisaation verkosto ja hyvä
esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminnasta.
Kilpailun markkinointiviestinnästä ja kilpailu-ehdotusten käsittelystä vastaa tällä kertaa Kehitysyhtiö
Cursor Oy.
Kymenlaakson Innovaatioverkosto kiittää kaikkia ehdotuksen lähettäjiä. Kilpailuprosessiin ja
muuhun maakunnan Innovaatiotoimintaan liittyvää informaatiota voi seurata Kymen
Innovaatioyhdistyksen www.kymeninno.fi ja Cursorin sivuilta www.cursor.fi/ideakymi.
Lisätietoja:
Markku Merovuo
Puh. 044 333 1891
Sähköposti: markku.merovuo@gmail.com
Markku Saari
Puh. 040 055 1548
Sähköposti: markku.saari@kymp.net
Vielä ehdit osallistua, pidä kiirettä!
Hakuaika 15.11.2023 asti
Ideakilpailuun osallistuvan tulee lukea ja hyväksyä nämä säännöt ennen kilpailuehdotuksen lähettämistä.
1. Kilpailun tarkoitus
Kilpailun tarkoituksena on rohkaista innovatiivisuuteen ja luovuuteen etsimällä, löytämällä ja palkitsemalla innovaatioita, keksintöjä tai ideoita, joilla voidaan nähdä olevan kaupallista potentiaalia.
Ehdotus voi olla esimerkiksi tekninen ratkaisu, tuote tai palvelu tai oleellinen tuote- tai palveluparannus tai perusteltu idea.
Ehdotuksen sisältöä ei rajata mutta arvioinnissa painotetaan Kymenlaakson alueellisen kehittämisen painopisteitä: logistiikka, bio- ja kiertotalous ja digitaalisuus. Lisäksi painotetaan elintarvikealaa ja sen alkutuotantoa. Otamme myös vastaan työsuhde-keksintöjä tai korkeakoulukeksintöjä koskevia ehdotuksia. Tällöin esittäjinä ovat työnantaja ja keksijä. Painotamme myös ideoita jotka liittyvät ”lasten ja nuorten taloustaitojen tai senioreiden digitaitojen edistämiseen”.
Ehdotuksen pitää olla aiemmin julkaisematon ja toteuttamaton. Ensimmäisestä julkistamisesta ei saa olla kulunut yli vuotta. Kilpailuun hyväksytään myös sellainen edelliseen Ideakymi-kilpailuun osallistunut ehdotus, jos kilpailuehdotuksen tekijä pystyy luotettavasti esittämään, että idea on oleellisesti kehittynyt.
2. Kilpailun järjestäjät ja arviointiraati
Kilpailun järjestävät Kymenlaakson innovaatioverkostoon kuuluvat toimijat: kehittämisyhtiöt Cursor Oy ja Kouvola Innovation Oy, Kaakkois- Suomen ELY-keskus, TE-toimisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy XAMK, Kouvolan Ammattiopisto EDUKO, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami, Kymen Innovaatioyhdistys ry, Kymen Yrittäjät, Keksintösäätiö sr, Kymenlaakson Kauppakamari ja Kymenlaakson Liitto sekä LUT yliopiston Kouvolan yksikkö.
Arviointiraadin muodostavat:
1. Markku Merovuo, puheenjohtaja,
Keksintösäätiö sr
2. Markku Saari,
Kymen Innovaatioyhdistys ry
3. Asko Jaakkola,
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
4. Jenna Hyrkäs,
Kaakkois-Suomen TE-toimisto
5. Jukka Antila,
Kouvola Innovation Oy
6. Marja Holopainen, Cursor Oy
7. Tuija Arola,
Kouvolan Ammattiopisto Oy Eduko
8. Susanna Eerola, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami
9. Minna Pasila, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk Oy
10. Kari Jääskeläinen,
Kymen Yrittäjät ry
11. Marika Kirjavainen,
Kymenlaakson Kauppakamari
12. Petri Tolmunen,
Kymenlaakson Liitto
13. Marko Torkkeli,
LUT-yliopisto Kouvolan yksikkö
Arviointiraadin jäsenet ovat kirjoittaneet yhteisen salassapitosopimuksen. Arviointiraati voi pyytää kilpailuehdotuksista asiantuntijalausuntoja luottamuksellisesti. Arviointiraadin päätökset ovat lopullisia, eikä niistä voi valittaa.
3. Kilpailun toteuttaminen
Kilpailuaika on 15.10.–15.11.2023. Ehdotusten tulee olla perillä viimeistään 15.11.2023 klo 16:00.
Ideaehdotus tehdään suomeksi: Ehdottaja antaa ehdotukselleen nimen ja lyhyen, ohjeistuksen mukaisen kuvauksen, jotka voidaan julkaista kilpailusta tiedotettaessa.
Ehdotuksen esittäjä voi olla Kymenlaakson alueella asuva tai opiskeleva yksityinen henkilö tai samalla alueella sijaitseva ja toimiva yritys tai muu yhteisö.
4. Mahdolliset kysymykset
Kilpailu julkaistaan kaikkien järjestäjäorganisaatioiden sivulla. Lisätietoja ideakilpailusta julkaistaan cursor.fi/ideakymi sivuilla. Mahdolliset kilpailua koskevat kysymykset tulee toimittaa sähköpostilla
ideakymi@cursor.fi
viimeistään 15.11.2023.
Kysymykset ja vastaukset ovat nähtävillä 01.11.2023 lähtien osoitteessa cursor.fi/ideakymi
5. Palkinnot
Palkintojen jako suoritetaan kilpailun jälkeen pidettävässä Kymenlaakson Innovaatiosymposiumissa.
Keksintösarjan voittaja: 2500 €
Liikeideasarjan voittaja: 1000 €
Kierrätyssarjan voittaja: 2500 €
Ideasarja (erityisesti opiskelijoille):
3 kpl à 300 €
OP Kymenlaakso-Ideasarja
3 kpl à 500 €
Palkinnot ovat saajalleen veronalaista tuloa.
Arviointiraadilla on oikeus jakaa palkintojen kokonaissumma myös ilmoitetusta poikkeavasti.
6. Kilpailutöiden tekijänoikeudet
Kilpailuideoiden oikeudet ovat ehdotuksen jättäneen omaisuutta. Kilpailun järjestäjä ei ota itselleen omistusoikeuksia.
Kilpailuun lähetetyt ehdotukset käsitellään luottamuksellisesti kaikissa kilpailuun liittyvissä vaiheissa. Ehdotuksista voidaan julkaista ainoastaan osallistujan idealleen antama nimi ja tiivistelmä sekä ehdottajan nimi. Muutoin kilpailussa noudatetaan Suomen lakia.
7. Tietosuoja
Kilpailuun osallistuvien henkilöiden tietosuojasta pidetään hyvää huolta. Lue tarkemmin järjestäjäorganisaatioiden tietosuojakäytännöistä.
8. Muuta
Voit pyytää apua keksintösi tai ideasi jatkokehittämiseen ja kaupallistamiseen alueesi kehitysyhtiöltä. Palvelu on maksuton.
Voit myös liittyä Kymen Innovaatioyhdistyksen jäseneksi sivustolta kymeninno.fi, jolloin saat vertaistukea yhdistykseltä.
Markku Vanhala – 30 patentin keksijä-yrittäjä
Kolmekymmentäkaksi vuotta sitten perustetun Kymen Innovaatioyhdistyksen jäsenet ovat tehneet kunnioitettavan määrän keksintöjä ja innovaatioita. Meneillään oleva IdeaKymi-kilpailu antaa aihetta muistella ja esitellä niitä malliksi ja kannustukseksi nykyhetken innovaattoreille. Yksi heistä on yhdistyksen perustajajäsen ja vieläkin sen hallituksessa vaikuttava kotkalainen Markku Vanhala. Hänellä on teollisuusimureihin liittyviä patentteja yhteensä 30.
Torniosta Kotkaan muuttaneen avioparin Eeva-Liisa ja Markku Vanhalan tarina Kotkassa alkoi vuonna 1979. Mukanaan heillä oli tuliaisina Kymenlaaksoon Extor Oy-niminen perheyritys, mikä Kotkassa keskittyi teollisuuden pölynpoistoon. Perheen osaamistaustat liiketoimintojen ja niihin sisältyvien innovaatioiden kannalta olivat loistava yhdistelmä: Markku on insinööri ja Eeva-Liisa taloustieteiden maisteri.
Yritystaustaa
Toiminta alkoi autotallissa. Kun Pienteollisuustalo avautui, Extor Oy oli siellä ensimmäinen vuokralainen. Seuraavaksi yritys siirtyi Hovinsaarelle entisen veneliikkeen halliin. Sitä laajennettiin 2707 neliöiseksi vuosina 1988-1989. Kotkan kaupungin yrittäjäpalkinnon nro 2 yritys sai vuonna 1988 heti Onni Vilkkaan jälkeen.
Markku Vanhalan kokemuksesta Outokumpu Oy:n jaloterästehtaan vienti-insinöörinä Torniossa vuosina 1976-1979 oli hyötyä, kun Extorin pääasialliseksi vientimaaksi valikoitui Saksa. Vienti Saksaan ja myös Sveitsiin alkoi grafiittipölyimureilla. Extor oli suurimmillaan yli 3 miljoonan euron liikevaihdolla ja 28 henkilöä työllistävänä. Imureita valmistettiin Markku Vanhalan toimitusjohtajakautena 7000 kpl.
Extor Oy:n tuotekehitystä tehtiin ainoastaan asiakkaan tarpeisiin
Markku Vanhalalle kertyi imureihin kohdistuneita patentteja kaikkiaan 30 kpl. Tärkeimmät tuotekehitys-askelmat olivat:
- Suuri 25 neliön suursuodatin
- Tynnyri-imuri metalliteollisuuden ja valmistavan teollisuuden käyttöön
- Valunpuhdistuskopit A. Ahlström Oy:n Karhulan valimoon
- Leijuvan pölyn imurit
- Erikoisimurit muun muassa Loviisan ja Eurajoen ydinvoimalaitoksiin
- Suuret keskusimurijärjestelmät
- Suurnopeustyöstökoneiden yhteydessä syntyvien vaikeiden pölyjen poisto mm. grafiittipöly muottiteollisuudessa
Extor Oy:n liiketoiminta päättyi vuonna 2004, koska sukupolvenvaihdokseen ei löytynyt edellytyksiä lasten suuntauduttua toisille aloille. Yhtiön tarina jatkui edelleen Kotkassa uusilla omistajilla. Sittemmin v. 2009 syntyi kiista Extorin naapuruston Kukkalahden mahdollisesta täyttämisestä. Osittain siitä syystä uudet omistajat muuttivat Extorin Kouvolaan. Onneksi se kuitenkin pysyi Kymenlaakson alueella.
Kerran vielä – Pelletti-imurit Oy perustettiin
Markku Vanhala on syntynyt Kotkan Kymissä, missä hänen sukunsa on asunut jo 300 vuotta. Luonteeltaan Markku on innovaattori ja yrittäjä, jonka on vaikea olla toimettomana. Niinpä hän Extorin myynnin jälkeen kehitti vuonna 2006 pelletti-imurin, joka imee pelletit varastolta pellettipolttimelle. Yrityksen liikevaihto oli parhaimmillaan yli puoli miljoonaan euroa. Vanhala myi sen Varsinais-Suomeen vuonna 2011, kun sille ei löytynyt paikallista ostajaa. Pelletti-imurit Oy:n myynti oli esimerkki siitä, että laajaa yhteistoiminta-verkostoa voi hyödyntää myös yrityksen myyntitilanteessa.
Markku Vanhala pitää yritys- ja oppilaitosvierailuja sekä koulutukseen liittyvää yhteistoimintaa tärkeänä. Vierailuihin osallistuminen on synnyttänyt hänellekin ideoita, joita hän on voinut hyödyntää omassa yritystoiminnassaan. Esimerkiksi pelletti-idea sai alkunsa Innovaatioyhdistyksen vierailusta Metsäkeskukseen.
Teksti & kuvat: Markku Merovuo
Markku Vanhala harrastuksensa parissa: Kotkan Ruusu klarinetilla.
Extor, pölytön saneeraus.
Extor, messuosasto.
Lohilaanin Markku Enqvist osallistuu Ideakymi-kilpailuun ja suosittelee osallistumista myös muille
Markku Enqvist on aina ollut kiinnostunut energiasta ja jo edellisen yrityksensä Polttix Oy:n aikaan hän kehitti aurinkoenergiaan perustuvan ratkaisun halkojen kuivaukseen. Sitä käytiin katsomassa ympäri Suomea. Nyt hänellä on uusi idea.
Mistä idea sai alkunsa?
– No sitähän sitä aina ajattelee, että miten vois parantaa yhtä ja toista kuin tarkkailee toimintaa. Kun saan jonkun idean mieleeni, niin sitten vaan rupean sitä toteuttamaan. Aluksi mietin varhaisina aamuina pyörittelemällä asiaa mielessäni.
Miten ajattelit toteuttaa idean?
– No kyllä se tässä ympäristössä on tarkoitus toteuttaa yhteistyökumppanien kanssa.
Mistä kuulit Ideakymistä?
– Osallistuin Hyvinvointimessuille ja kävin siellä Kymen Innovaatioyhdistyksen standilla.
Aiotko osallistua Ideakymi-kilpailuun?
– Kyllä osallistumiskaavakkeen täyttäminen on työn alla.
Kuten tiedetään, melkein jokaisella suomalaisella on joku idea mielessään. Miksi osallistuminen ideakilpailuun on kuitenkin aika monelle niin vaikeaa?
– Keksiminen pelkän kilpailun vuoksi ei onnistu. Kyllä idea pitää olla jollain lailla jo mietittynä. Osallistumiskaavakkeen täyttö ei ole mielestäni vaikeaa. Se vähän häiritsi, ett sovellus ei tallentanut keskeneräisenä. Se on iloinen asia kun saa laskun kirjoitettua mutta muuten en pahemmin näistä kirjallisista töistä välitä.
Suositteletko muillekin osallistumista Ideakymiin?
– Suosittelen ilman muuta. Meidän kaikkien kymenlaaksolaisten pitää miettiä uusia ideoita, jotta saamme korvattua menetettyjä työpaikkoja. En osallistu minkään palkinnon vuoksi. Osallistumisen kautta saadaan kuitenkin yhteys Innovaatioverkostoon, josta voi saada apua toteutuksessa. Palkintohan tulee viime kädessä sitten, jos saa ideansa toteutettua onnistuneesti.
Myytyään Polttix-nimisen puutavarayhtiön Sutelassa Markku Enqvist perusti 2020 Lohilaani kalastusmatkailuyrityksen Kymijoen rannalle Pihkooseen. Siellä voi jokikalastaa rannalta tai veneestä. Lohilaanilla on lisäksi allaskalastusta, joka sopii myös perheen pienimmille. Alueella on lisäksi aittamajoitusta ja kahvila. Lohilaanilla on myös kesäisin järjestetty erilaisia ohjelmallisia tapahtumia.
Teksti & kuvat: Markku Merovuo
Markku Enqvist ja” tytöt”
Markku Enqvist kalastusaltaan äärellä, jossa uiskentelee tälläkin hetkellä 130 kirjolohta.
Markku Enqvist ja luhtiaitta Kymijoen perinnemaisemassa.
”Tunnustus lisäsi itsevarmuutta”
Artesaani Päivi Asikainen muistuttaa yksinkertaisten ratkaisujen merkityksestä.
Kuvat & teksti: Hannu Lehtinen
Kuusankosken Taideruukki on kiinnostava alue. Entisen paperitehtaan alueelta löytyy nykyisin muun
muassa leipomo, Pato klubi, media-alan yhtiö, käsityöläinen ja Ruukin puodin kautta useita muitakin
käsityöläisiä. Yksi heistä on vuoden 2018 Kymen Innovaatioyhdistyksen kunniakirjalla palkitsema artesaani Päivi Asikainen.
Taideruukki on sinänsä upea poikkeamispaikka. Se tarjoaa ylitsevuotan annoksen kulttuuria ja taidetta.
Rakennuksen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on nähtävää ja ostettavaa. Taide ja keksinnöt tarvitsee
asiakkaansa.
Uuden kehittäjän on tärkeintä olla oma itsensä
Ruukin puodissa tiskin takana odotti värikäs, sarjakuvamainen hahmo rock vivahteella. Artesaani Asikainen on liittynyt vastikään puodin käsityöläisten joukkoon. Tapasimme hänen päivystysvuorollaan myymälässä.
Hänen tilkkutyönsä on tehty lähes täysin kierrätetyistä materiaaleista. Langat ja vetoketjut voivat olla uutta,
mutta jopa laukkujen ja reppujen kantoremmit ovat kierrätettyä – entisiä vöitä tai laukkujen hihnoja.
– Aika vahvasti siinä vaiheessa, kun siiryin XAMK:iin, rupesin kehittämään tyyliäni. Täällä ei auta olla kuin
oma itsensä. Mun yrittäjän uran aikana olen huomannut, että älä koskaan tee mitään, mitä sä osaat, vaan
tee sitä mitä pystyt. Jos sinulla on oma tyyli, tee sitä.
Vuonna 2010 hän päätti ryhtyä yrittäjäksi.
– Se ei lähtenyt siitä, että minulla olisi joku idea tai liiketoimitamalli. Se lähti ajatuksesta, että tykkään
tietynlaisista vaatteista ja tietynlaiset asut ovat hienoja. Ne ovat hyvin marginaaliryhmää. Jos kukaan ei tee
niitä, ei minulla itsellänikään olisi vaatteita. Se lähti siitä, että haluan varmistaa alakulttuureja ja vaihtoehtoisen muodin ryhmiä. Ihan vaan, että tämä jatkumo säilyy.
Itsevarmuus lisääntyi palkitsemisen myötä
Innovaatiokilpailussa hänen kierrätetyistä vaatteista tehdyt uudet tavarat nousivat esiin.
– Kuulostaa tällaisenaan aika yksinkertaiselta. Kierrätetyistä tehdään uutuuspintoja. Muotoilussa malli on kaikissa sama, mutta tekstiili vaihtelee.
Millainen merkitys palkitsemisella oli?
– Se on lisännyt itsevarmuutta. Itsevarmuus on ensimmäinen, mikä on tosi tärkeä tällä alalla. Ajattelin, että ideani on tosi pieni ja vaatimaton, mutta isommassa kuvassa on fiksua ajatella meidän vaaatetuksen
tulevaisuutta. Miten voidaan hyödyntää enemmän mitä tuolla pyörii. Pienikin voi olla iso innovaatio.
Asikainen korosti ylpeyttä siitä, että on keksinyt jonkun jutun ja olen luonut jotain uutta.
Hänen tuotebrändinsä nimi on Von Aidainder. https://vonaidainder.johku.com/ nimellä ne löytää
verkostakin.
Pienikin ratkaisu on merkittävä
Miten haluat rohkaista tai innostaa muita oivaltamaan?
– Kannattaa ajatella, mikä on henkilökohtainen ongelma, joka itseä häiritsee. Kannustan siihen, ettei ole
olemassa liian pientä ideaa tai ratkaisua. Ei tarvitse olla suurta teollisuuden tai kemian alan innovaatioita,
vaan todella hyvin yksinkertaisia ongelmia ja miten niihin voi löytää ratkaisun.
Mikä on sinun keksijän mottosi?
– Ei ole ideaa liian pientä.
Päivi Asikainen ja kierrätysmateriaalista tehty reppu.
Kymenlaaksolaiset tutustumis- ja verkottumiskäynnillä Heurekassa
Kymen Innovaatioyhdistys ry tarjosi syyskuun 22. päivänä tutustumis- ja verkottumismatkan Vantaan Heurekaan. Päivän kestäneelle bussimatkalle kutsuttiin mukaan yhdistyksen jäsenet, ensimmäisen IdeaKymi-kilpailuun 2020-2021 osallistuneet ja Kymenlaakson Innovaatioverkoston jäsenorganisaatioiden edustajat. Vantaan kaupungin elinkeinopäällikkö Mika Perttunen esitteli Euroopan innovatiivisimman kaupungin nykyistä innovaatioiden edistämistoimintaa yhdessä kaupungin hanketoimiston päällikkö Mariliinu Ahlströmin kanssa. Vantaan kaupunki voitti vuonna 2021 alle 250 000 asukkaan sarjassa Euroopan kaupunkien välisen innovaatiokilpailun ja sai palkinnoksi 500 000 euroa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008435633.html.
Elinkeinopäällikkö Mika Perttuselle Kymenlaakson toimintaolosuhteet yritystoiminnan edistämisessä olivat tuttuja toimiessaan muutama vuosi sitten Kotkassa kehitysyhtiö Cursor Oy:n toimitusjohtajana sekä myöhemmin Kouvola Innovation Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
Mika painotti tilaisuuden avauspuheessaan (kuvassa), että alueellisen elinvoiman kehittäminen lähtee aina luovuudesta, mitä voi vauhdittaa organisoimalla yhteisöjä, missä innovaattorit voivat saada toisistaan vertaistukea. Vantaa on Kymenlaaksoon verrattuna täysin erilainen toimintaympäristö. Kaupungin väestö kasvaa voimakkaasti. Erityisesti Helsinki-Vantaan lentoasema ja sen yhteyteen syntynyt Suomen nopeimmin kasvava yrityskeskittymä kirittää kaupungin elinkeinotoimen kehittämistyötä. Vantaalla aloittavista yrittäjistä jo lähes puolet on vieraskielisiä. Viiden vuoden kuluttua uuryrityskeskus Yritys Vantaan palveluja käyttäneistä 98 prosenttia jatkaa edelleen toimintaansa. Tällä hetkellä kaupungissa toimii yli 10 000 yritystä, joissa on yli 111 000 työpaikkaa. Vantaan kaupungin elinkeinojen potentiaalista kehittämisympäristöä kuvaa hyvin alla oleva tilastolistaus.
Mika Perttunen kertoi, että Vantaalla on käynnistynyt iso Campus-rakennusprojekti, jonka ytiminä on oppilaitokset, yhteistilat yrittäjille, Business-Vantaan palvelut, elinvoimatori yrityksille sekä yhteistiloja go working-työskentelyä varten. Kouvolassa keväällä avattu Kohoa-synergiakeskus on vastaavanlainen ”campus” omassa sarjassaan https://kohoa.fi/
Palkintorahat innovatiivisuuden vahvistamiseen
Vantaan elinkeinotoimen hankepäällikkö Mariliinu Ahlström
(kuvassa) kertoi omassa puheenvuorossaan kokemuksistaan The European Capital Innovation Awards 21 -kilpailuun intensii-visestä hakuprosessista ja esitteli Vantaan hakemuksen paino-pisteeet:
- Hiilineutraali Vantaa 2030:
Vihreä siirtymä ja yhteistyö - Elinkeino ja yritykset
Verkostoituminen, vihreä siirtymä ja muutoksissa tukeminen - Kaupunki kaikille
Sosiaaliset innovaatiot rakentuvat osallisuuden ja hyvinvoinnin kehittämisestä - Oppiva kaupunki ja digitaalisuus
- Smart Vantaa
Verkostomainen yhteiskehittäminen, muutoskyvykäs organisaatio
Mariliinu totesi, että palkintorahat 500 000 euroa päätettiin käyttää kahteen innovaatioseminaariin, kahteen innovaatiokilpailuun kahden vuoden välein, Tempo-orkesteriin sekä elinkeinopoliittiseen viestintään sekä markkinointiin.
SolarFoods Oy tuottaa Vantaalla proteiinia ilmasta ja sähköstä
Vantaan elinkeinotoimi yllätti kymenlaaksolaiset vieraansa esittelemällä lopuksi ennen Heurekan näyttelyihin tutustumista Solar Foods Oy:n ja sen toimitusjohtajan Pasi Vainikan, tohtori-innovaattorin kiireestä kantapäähän.
Wikipediasta: ”Solar Foods on niin kutsuttuspin-off, jonka alkuperäinen idea perustuu VTT:n ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen-yliopiston (LUT) yhteiseen uusiutuvien energioiden tutkimukseen, joiden takana oleva ajatus ravinnon tuottamisesta pelkästä ilmasta sähkön avulla on peräisin 1960-luvulta.Kun tutkimusryhmä tiedotti kesällä 2017 onnistuneensa tekemään ruokaa ilmasta, keksintö sai kansainvälistä julkisuutta. Yrityksen perustivat samana vuonna tekniikan tohtoritPasi Vainikkaja Juha-Pekka Pitkänen yhdessä Sami Holmströmin, Jero Aholan, Jari Tuovisen ja Janne Mäkelän kanssa. Yrityksen tavoitteena oli aloittaa proteiinin ensimmäisen vaiheen kaupallinen tuotanto vuoden 2021 aikana tehtaalla, jonka vuosikapasiteetiksi arvioitiin 100 tonnia proteiinia”.
Toimitusjohtaja Pasi Vainikka (kuvassa) kertoi, että Wikipediassa mainittu tavoite yhtiön tuotannon käynnistyksestä ja kehityksestä on nyt käymässä toteen: Tuotanto aloitettaneen ensi vuoden alussa uudessa vuodenvaihteessa valmistuvassa tehtaassa Vantaalla. Liiiketoiminnan tuleva kehitys on turvattu muun muassa pääomasijoittajien ja Business- finlandin viime vuonna myöntämällä Suomen suurimmalla tukirahoituksella, lähes 34 miljoonalla.
Yhtiön kotisivujen esittelyjohdannoissa todetaan muun muassa:
”Elintarvikkeiden tuotanto, sellaisena kuin me sen tunnemme, on täysin riippuvainen maa- ja sääolosuhteista. Proteiinin tuotanto on massiivisesti suhteetonta maapallon resurssien tuhlaamista. On aika siirtyä kestävän elintarviketuotannon aikakauteen vapauttaaksemme planeettamme maatalouden rasitteista”.
”Ainutlaatuisella bioprosessillamme voidaan kasvattaa yksi mikro-organismi, yksi miljardeista luonnossa esiintyvistä mikro-organismeista, loputtomaksi syötäväksi kelpaavaksi ruoaksi ilman, sähkön ja käymisen avulla. Tämä bioprosessi ei ehkä ole perinteinen, mutta se on yhtä luonnollista kuin hengittämämme ilma.”
”Solein on maailman puhtain ja kestävin proteiini. Se on ravitsemuksellisesti rikas. Se voi maistua ja näyttää miltä tahansa, mihin sitä käytät. Se on toiminnaltaan vertaansa vailla – sitä voidaan käyttää missä tahansa ruoassa ruokavaliosta riippumatta”
Päivän päätteeksi vieraiden ja isäntien välillä kehkeytyi keskustelu mahdollisesta innovaatioyhteistyöstä Vantaan elinkeinotoimen ja Kymenlaakson Innovaatioverkoston välillä. Kiertotalous nousi esille yhtenä potentiaalisena yhteistyön kohteena. Toisena yhteistyöalueena puhuttiin Ideakilpailuihin liittyvästä kokemusten jakamisesta sekä Keksintösäätiön Ideajalostamo-konseptista.
Kotimatkalla bussissa oli hämmentynyttä porukkaa. Heureka ja Vantaan elinkeinotoimen toteuttamat innovaatioiden kehittämisprosessit olivat tehneet vaikutuksen. Ehkäpä lokakuussa käynnistyvä IdeaKymi-kilpailu tuottaa uusia – toivottavasti merkittäviäkin keksintöjä ja liikeideoita Kymenlaaksossa hyödynnettäväksi Innovaatioverkostomme tuella.
Teksti & kuvat: Markku Saari
Juttuja yritysvierailuista
Kymen Innovaatioyhdistys pyrkii pitämään kokouksensa aina jossain yrityksessä. Vierailusta tehdään juttu, joka sisältää yrityksen esittelyn. Jutut taltioidaan kohtaan Toiminta/Yritysvierailut. Aiempiin juttuihin pääset myös klikkaamalla tätä linkkiä: