Markku Saari (vas.), Melina Maunula ja Markku Merovuo rohkaisevat kymenlaaksolaisia
innovatiivisuuteen ja luovuuteen. Kuva: Teija Piipari

Mitä jos innostuisit ja innovoisit?

PK&Ankkuri Uutiset
27.8.2025 8:00 Teija Piipari

Idea-Kymi -kilpailu etsii jälleen uusia luovia, meitä kaikkia hyödyntäviä ratkaisuja.

Herätys kaikki maakunnan innovaattorit! Olisiko aika keksiä uusi hyvä idea? Syyskuussa käynnistyy kolmas koko Kymenlaakson kattava Idea-Kymi -kilpailu, joka etsii lupaavia keksintöjä ja liikeideoita. Kymenlaakson Innovaatioverkoston järjestämässä kilpailussa on tänä vuonna viisi eri sarjaa – myös koululaisille on omansa.
VIISI vuotta sitten perustettu Kymenlaakson Innovaatioverkosto on Suomen ensimmäinen – ja ainoa laatuaan. Siihen kuuluu 14 seudun elinkeino-, koulutus- ja edunvalvontaorganisaatiota; Kymen Innovaatioyhdistys, Cursor, Kinno, Kymenlaakson Liitto, Kymenlaakson Kauppakamari ja Kymen Yrittäjät, muiden muassa.

– Valitettavasti Kymenlaakso on tilastovertailussa jäänyt pahasti jälkeen muista maakunnista rekisteröityjen ja patentoitujen innovaatioiden määrässä. Verkosto on kuitenkin hyvää vauhtia kääntämässä maakuntamme innovaatiokehitystä paremmaksi, kertovat Markku Merovuo ja Markku Saari.

Merovuo on sekä Kymen Innovaatioyhdistyksen että Kymenlaakson Innovaatioverkoston puheenjohtaja, Saari yhdistyksen varapuheenjohtaja.

KOTKALAINEN Markku Merovuo, 76, ja kouvolalainen, marraskuussa 75 vuotta täyttävä Markku Saari, puhuvat paljon ja esittelevät monenlaista lippua ja lappua. Puheissa vilisevät mm. sellaiset sanat kuin idea, innovaatio, innovaatioekosysteemi, ideajalostamo, elinvoima ja uusiutuva yritystoiminta. Miehet ovat selvästi asiansa päällä.

– Kymenlaaksossa on verkoston avulla jo vuosia yhdessä ponnisteltu maakunnan hyväksi, mutta tänne
ei edelleenkään tahdo syntyä tai tulla uusia, merkittäviä innovaatioita. Akkuteollisuutta, joka ei ole edes
mitään uutta, rahoitetaan, mutta tarvitsisimme myös jotain muuta, esimerkiksi sen kaltaista mitä
Lappeenranta on saamassa Solar Foodsin myötä, Saari sanoo.

Solar Foods on suomalainen suuri elintarvikealan teknologiayritys, joka suunnittelee suurta
tehdasinvestointia Lappeenrantaan.

Merovuon mukaan Kymenlaaksossakin liikeideoita syntyy, mutta ne tuppaavat olla melko tavanomaisia.
Löytyy myös innovaatioita mutta harva johtaa kaupallistamiseen.

– Kyllä tänne pitäisi saada uutta suuntaa, puhtia.

IDEA-KYMI on järjestetty aiemmin vuosina 2021 ja 2023. Kilpailuun on tullut yhteensä 170 innovaatioehdotusta eri kilpailusarjoihin. Palkituksi on tullut mm. kierrätystekstiilien ja -materiaalien uusiokäyttö, vastuullisten lastenvaatteiden valmistus ja luonnonmukainen hyönteissumute hevosille. Rahapalkinnoilla ja kunniakirjoilla huomioituja on verkoston voimin pyritty auttamaan ja ohjaamaan kaupallisille markkinoille. Kilpailun sloganiksi onkin muodostunut "Ideasta Y-tunnukseen".

Kilpailu toteutetaan nyt ensi kertaa Keksintösäätiön sekä Satakunnan ja Kaakkois-Suomen (Xamk)
ammattikorkeakoulujen kehittämän digitaalisen Ideajalostamo-alustan avulla. Kyseessä on alustan
pilotointi. Vuonna 2023 alkanut projekti kestää vuoden 2026 tammikuun loppuun.

– Ideajalostamon Kymenlaakson hankkeen tavoitteena on tunnistaa hyviä toimintamalleja ja ideoita,
joita viedään kaupallisesti eteenpäin, kertoo hankkeen projektipäällikkö Melina Maunula Xamkista.

INNOVAATIOVERKOSTON yhtenä jäsenenä kansallinen Keksintösäätiö on osallistunut aktiivisesti
Kymenlaakson innovaatioiden edistämistoimintaa rahoittaviin kehittämishankkeisiin. Idea-Kymi -
kilpailun järjestämistä rahoitetaan Kymenlaakson Liiton myöntämällä AKKE-rahoituksella, jota
innovaatioyhdistys hallinnoi. Hankerahoitus päättyy kuluvan vuoden lopussa.

– Kyllä hitokseen harmittaa, jos tämä kaikki jo vakiintunut toiminta, eli verkosto ja kilpailu, jäävät
tämän vuoden loppuun. Edellytykset jatkolle ovat kuitenkin hyvät, Markku Saari sanoo.

Työ yhdistyksen, verkoston ja säätiön parissa on Markuille vapaaehtoistyötä. Vetovastuu halutaan tämän
vuoden jälkeen siirtää eteenpäin.

– Uutta verta on saatava, koska me kaksi Markkua olemme jo aika vanhoja.

KYMENLAAKSON Innovaatioverkosto ja Kymen Innovaatioyhdistys järjestävät säännöllisesti myös
yritysvierailuja maakunnan yrityksiin vuorotellen eteläisessä ja pohjoisessa päässä. Mukaan on kutsuttu
verkoston jäsenten lisäksi aiempiin Idea-Kymi -kilpailuihin osallistuneita. Seuraava vierailu on
lasirakennusalan yritys Lumoniin Kouvolassa 10. syyskuuta.

Idea-Kymi -kilpailu 1.9.–15.10.

Tuotteet, palvelut ja ideat - mitä voi ja kannattaa suojata ja millä tavoin?

Tiistai 28.1.2025 klo 13.00-14:30 verkkotyöpaja, TEAMS

Aineeton pääoma on tärkein yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa yrityksen arvon määrittymiseen. Jokaisen yrityksen tulisi tietää miten luovaa, aineetonta pääomaa (intellectual property, IP) tuotetaan, suojataan ja hyödynnetään.

Tilaisuudessa aiheesta alustaa Tkl Juhani Talvela, joka on pitkän linjan yrittäjä ja Keksintösäätiön puheenjohtaja, jolla on omakohtaista kokemusta IP:n tuottamisesta ja IPR-suojauksista, sekä niiden merkityksestä mm. sijoittajien kannalta. Talvela on tarkastellut näitä kysymyksiä myös tutkimuksen kautta ja käyttää nyt tietojaan ja kokemuksiaan suomalaisten pk-yritysten valmiuksien kehittämiseksi.

Osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä verkkotyöpajan asiantuntijalle alustuksen jälkeen.

Ilmoittaudu mukaan tästä

Tilaisuus on osallistujalle maksuton.

Tilaisuus on osa Kasvualusta -hanketta, joka on Euroopan Unionin osarahoittama hanke.

https://www.prizz.fi/kehittamisteemat/liiketoiminnan-kasvu-ja-kehittaminen/kasvualusta-uusille-urille-ja-innovaatioille.html

Ystävällisin terveisin,

Marika Lähde
044 710 5314
marika.lahde@prizz.fi

Teknologiasta tuotteiksi -säätiön apuraha julistetaan haettavaksi

Teknologiasta tuotteiksi -säätiön vuotuinen apuraha on haettavissa 3.6.2024 alkaen, ja sen suuruus on juhlavuoden kunniaksi 30 000 euroa. Säätiö tukee toiminnallaan suomalaista osaamista, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä kiinteistö- ja rakentamisalalla. Apuraha myönnetään terveellistä, kestävää ja tuottavaa rakennettua ympäristöä edistävälle tuotteelle, palvelulle tai hankkeelle, joka hyödyntää uutta teknologiaa ja osaamista, ja jolla on kansainvälistä potentiaalia. Vuosittain jaettava Teknologiasta tuotteiksi -apuraha on alansa suurin. 

Arvostettuja kriteerejä palkitsemiselle ovat energia- ja resurssitehokkuus, hyvän sisäympäristön kehittäminen, alan uudistaminen ja loppukäyttäjien tarpeiden ymmärrys. 

Vuonna 2024 palkitsemisperusteissa painottuvat lisäksi seuraavat alueet: kiertotalous, digitaalisuus, muuntojoustavuus, palveluiden tuotteistaminen, sekä ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen. 

Hakemus tehdään osoitteessa https://hakemus.teknologiastatuotteiksi.fi/ 3.6.–30.9.2024 välisenä aikana. 

Mukana palkittavien yritysten valinnassa ovat Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, Rakennusteollisuus RT ry ja RAKLI ry. Lopullisen päätöksen tekee säätiön hallitus. Palkinto luovutetaan Kiinteistöalan vuosiseminaarissa Tampereella 7.11.2024. 

Säätiö voi palkita apurahalla yritysten ohella yhteisöjä tai yksityishenkilöitä. Erityisasemassa arvioinnissa palkinnon saajiksi ovat pk-yritykset. 

Aiempien vuosien palkinnonsaajista kerrotaan säätiön verkkosivuilla osoitteessa http://teknologiastatuotteiksi.fi/myonnetyt-tunnustuspalkinnot/. 

Lisätietoja: 

Mika Halttunen, Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön hallituksen puheenjohtaja

Puh. 0400 711 299 

mika.halttunen@halton.com 

Teknologiasta Tuotteiksi –säätiö

Vuonna 1994 perustetun säätiön toiminta-ajatus on edistää terveellisiä, kestäviä ja tuottavia sisäympäristöjä tukemalla kiinteistö- ja rakennusalan innovaatioiden tuotteistamista. Säätiön hallituksessa on edustus seuraavista organisaatioista: Business Finland, Finnvera, Työ- ja elinkeinoministeriö, Keksintösäätiö, SITRA, Ympäristöministeriö, Iitin kunta ja Halton Oy. Säätiö viettää 30-vuotisjuhlaansa tänä vuonna. Lisätietoa: www.teknologiastatuotteiksi.fi 

Hyväntuulen messut Kotkassa 23-24.09.2023

PERUSKOULU PARAS ARKINEN INNOVAATIO

Hyvän tuulen messuilla Kymen Innovaatioyhdistyksen osastolla äänestettiin parhaista arkipäivän innovaatioista. Äänestykseen osallistui kaikkiaan 136 henkilöä, joista 88 (65 %) äänesti la 23.9. ja 48 (35 %) äänesti 24.9. Äänestäjistä naisia oli 89 (65 %) ja miehiä 47 (35 %). Äänet jakaantuivat seuraavasti:

                                                           Arkipäivän innovaatiot

Kaikkien äänestäjien kesken arvottiin kaksi palkintoa. Arja Koutanen-Skyttän tekemän lasityön voitti Ahti Hallikainen ja Floretin kukkatelineen Minna Strömberg.

Kymen Innovaatioyhdistys kiittää kaikkia äänestykseen osallistuneita ja standilla kävijöitä. Messuyleisö oli kaikkiaan kiinnostunut innovaatiotoiminnasta. Standilla esittelijöinä olivat Lasse Kytömäki ja Markku Merovuo.

Hyväntuulen messujen kävijämäärä 23.-24.9. oli 10349 kävijää. 

T&T HAMINA

Kalevi Mattila esittelee Tekniikka­&Taloudelle paikkaa, johon ulkopuoliset eivät pääse enää parin kuukauden päästä. Olemme Haminan nesteytetyn maakaasun (lng) terminaalin prosessialueella, Kotka-Haminan sataman kärjessä. Jalkojen juurella viimeiset jäät lähtevät Suomenlahdesta. Hamina Lng -yhtiön terminaali otetaan käyttöön lokakuussa tämän vuoden syksyllä. Kalevi Mattila on yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Terminaali on Suomen ensimmäinen, jossa laivojen rahtaama nesteytetty maakaasu voidaan puskea suoraan Suomen maakaasuputkistoon muualle siirrettäväksi. Porissa ja Torniossa on lng-terminaalit, mutta niistä maakaasu lähtee eteenpäin vain rekoilla.

HAMINAN LNG-TERMINAALI on viivästynyt ­runsaan vuoden, mutta nyt valmistuminen ei voisi ajoittua parempaan hetkeen. Suomi ja muu Eurooppa pyristelevät eroon Venäjältä tuotavasta energiasta. Suomeen maakaasu tulee putkea pitkin Venäjältä Imatran kautta. Lng on toinen tapa tuoda maakaasua. Lng-laivat kuljettavat nesteytetyn maakaasun Yhdysvalloista tai Lähi-idän maista Eurooppaan. Haminaan asti lng tulee Euroopan lng-­hubeista, jakelukeskuksista, kuten Klaipedasta Liettuasta tai Paldiskista Virosta.

Putkea piisaa. Lng siirtyy laivoista putkistoa pitkin ­­ lng-säiliöön. JOEL MAISALMI

Haminan lng-terminaalia voi hyvinkin kutsua yhdeksi keinoksi puolustautua maailman energiasodassa. Se alkoi pian sen jälkeen, kun ­Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun 24. päivä. Läntiset maat haluavat ensin vähentää roimasti ja lopulta lopettaa kokonaan energia­ostot Venäjältä, jotta ne eivät rahoittaisi Putinin sotatoimia, ja sota voisi loppua. Putinin Venäjä saa yhä päivittäin 600–700 miljoonan euron vientitulot pelkästään maakaasusta. Haminan lng-terminaali tekee sen mahdolliseksi omalta osaltaan.

”Euroopalla menee vuosia irtautua kokonaan Venäjän kaasusta. Me yritämme tehdä kaikkemme, jotta saamme lng-kapasiteettia kasvatettua”, Mattila sanoo.

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena myös Saksa aikoo rakentaa ensimmäiset omat lng-­terminaalinsa. Niitä tulee kolme. NYT RAHTIALUKSIA LIPUU lähes äänettömästi lng-terminaalin ohitse muualle satamaan tai maailmalle päin. Syksyllä Haminaan alkaa tulla myös lng-laivoja kahden viikon välein. Haminan satamaan voi kiinnittyä lähes 300 metriä pitkä alus. Uudenkarheat lastausvarret odottavat jo valmiina. Haminan terminaali on pienehkö. Lastausalueen takana rannassa kohoaa 30 000 kuution säiliö. Euroopassa lng-hubit ovat 160 000-kuutioisia.

”Kun lng:tä tuodaan vaikka Yhdysvalloista, se tuodaan isoilla aluksilla, joiden vetoisuus on helposti tuo 160 000 kuutiota”, Mattila kertoo.

Koko terminaali sijaitsee paikalla, jossa oli vielä jokunen vuosi sitten 12 metriä syvä vesi.

”Neljä hehtaaria uutta isänmaata, joka tähän on rakennettu, tehtiin talvella 2017–2018. Pehmeitä aineita ruopattiin hieman ja kiviä kannettiin 450 000 tonnia”, hän kertoo.

Terminaalin omistaa Hamina Lng. Sen omistavat Haminan Energia, virolainen perhe­yhtiö Alexela ja vähemmistöosakkaana Wärtsilä. Hamina Lng ei tuo itse nesteytettyä maakaasua Suomeen, vaan myy sen teknisen toimituksen palveluna energiayhtiöille ja teolli­suudelle, jotka tarvitsevat ja ostavat lng:tä. Suoraan verkkoon. Haminan terminaalista maakaasu menee suoraan putkistoon. Porin ja Tornion lng-terminaaleista maakaasu lähteen eteenpäin vain rekoilla.

JOEL MAISALMI HAMINAN ENERGIA kiinnostui terminaalin ­rakentamisesta kymmenisen vuotta sitten. Tavoitteena oli saada energiavarasto.

”Jos halutaan varastoida sähköä, akut ovat huomattavan pieniä tähän verrattuna. Vaikkapa aurinkosähkö saadaan varastoon seuraavaa yötä varten, mutta tämä luo isomman potentiaa­lin varastoida, kun power to gas etenee”, ­Kalevi Mattila sanoo.

Power to gas tarkoittaa menetelmää, jossa uusiutuvan sähkön avulla tehdään vetyä ja ­siitä metaania.

”Kun se nesteytetään, voidaan aurinkoenergia ottaa talteen kesällä ja käyttää talvella”, hän sanoo. ”Haminan Energiaa kiehtoo se, että tämä on mielettömän hieno energiavarasto. Lng-säiliössä metaanimolekyylit ovat sulassa sovussa, oli ne sitten tehty banaaninkuoresta eli biokaasusta, synteettisin menetelmin ylijäämäsähköstä tai otettu öljylähteen päältä”, hän sanoo.

Mutta milloin Haminan tynnyrissä on ­todella synteettistä kaasua varastossa?

”Siihen menee vuosia, ei missään nimessä kymmeniä. Teolliset power to gas -hankkeet ovat Suomessa alkaneet.”

Synteettistä metaania ei tuotaisi silloin varastoon enää lng-laivoilla, vaan se voidaan ­tuoda putkea pitkin sisä-Suomesta sieltä missä ikinä sitä tuotetaan.

”Nesteytyslaitosta meillä ei vielä ole, mutta etsimme siihen vaihtoehtoja. Suomen kannalta olisi oiva tilanne, jos Suomi voisi olla omavarainen edes vähän kaasun suhteen”, Mattila kertoo.

Kun siis on ensin päästy eroon venäläisestä fossiilisesta maakaasusta, voidaan lng-varaston avulla päästä vähitellen eroon kaikesta tai ainakin isosta osaa fossiilista maakaasua. Ihmiskunta käy yhdenlaista sotaa myös ilmastonlämpenemistä vastaan.

Kestävyyttä kala-alalle. Tommi Mäkisen mukaan suuri yleisö alkaa vasta hiljalleen ymmärtää, miten isoja kestävyysongelmia niin kalastuksessa kuin kalankasvatuksessa yhä on globaalisti. KIMMO HAAPALA @

Teit diplomityön tekoälystä vuosituhannen vaihteessa. Miten ala on siitä muuttunut?

Annotoidun datan määrä ja laskentatehot ovat kasvaneet, mutta jo silloin sovelsimme neuroverkkoja käytännön ongelmiin. Ohjaajani oli professori , ensimmäinen suomalainen, joka on väitellyt tekoälystä.

Miten tietotekniikkamies päätyi kala-alalle?

Tulin merkityksellisen työn perässä. Yritämme puhdistaa toimialan, joka on alkutuotantoa ja jossa kuitenkin käytetään myös paljon teknologiaa. Tuon näkemystä umpikansainvälisistä bisneksistä: edellisessä työpaikassani oli 563 000 työntekijää, 161 eri kansallisuutta ja tuhannen hengen tutkimusosasto. Siellä näki maailman kärjen monilla eri osa-alueilla.

Mitkä ovat Finnforelin kilpailuvaltit?

Teemme RAS-viljelyä eli sisävesikiertokasvatusta, jossa ravinteita ei joudu vesistöön toisin kuin perinteisessä kassikasvatuksessa. Tämä on kannattavaa vain, kun laitoksen käyttöaste on yli 90 %. Olemme ratkaisseet tähän liittyvät ongelmat. Valttejamme ovat myös oma munantuotanto ja koko ketjun hallinta emokaloista kaupan hyllylle päätyvään kalafileeseen asti.

Mitä yksikkönne tekee?

Yhdessä Luken kanssa teemme kalojen valintajalostusta (kalagenetiikkaa), lisäksi vastuullamme on haudonnan, poikaskasvattamojen ja uusien tehdashankkeiden kehittäminen, suunnittelu ja rakentaminen.

Keskityttekö jatkossakin kirjo­loheen?

Kyllä. Sen valintajalostusta ja kasvatusta on tehty jo varmaan 200 vuotta. Keskitymme pääosin ­yksittäispakattuihin fileisiin: ruokahävikki vähenee, kun yksinasujien ei tarvitse ostaa kokonaisia kaloja.

Teille tulee Varkauteen kalan­kasvatuksen ”gigafactory”. Mitä tämä tarkoittaa?

Samaa kuin Teslalla, että koko prosessi tapahtuu saman katon alla. Meidän gigafactorymme tuottaa kolme miljoonaa kiloa kirjolohta vuodessa. Se on konsepti, joka voidaan monistaa muualle. Jos halutaan vaikka yhdeksän miljoonaa kiloa, rakennetaan kolme laitosta rinnakkain.

Miksi poikaslaitos tulee Hollolaan yli 200 km päähän Varkaudesta?

Hygieniasyistä. Pitkä etäisyys minimoi tautiriskit. Munia tuotetaan vuodessa 50 miljoonaa, joista kahdeksan miljoonaa tarvitaan Varkauden laitosta varten ja tulevaisuudessa saman verran jokaiseen gigatehtaaseen. Loput myymme.

Kalankasvatusyhtiö ­Finnforelin teknologiajohtaja ja Finnforel Technologies -yksikön johtaja 1.2.2022 alkaen

Ikä: 49

Edellinen työ: Innovaatio­johtaja (Eurooppa), Tata Consultancy Services

Koulutus: Tietotekniikan DI

Perhe: Vaimo ja kaksi lasta

Harrastukset: Hiihto ­ eri muodoissaan ­ (lumettomina ­ vuodenaikoina rullahiihto), pyöräily

Mihin päin maailmaa aiotte ­laajentua?

Esimerkiksi Britannia ja Persianlahden valtiot kiinnostavat. Britanniassa olosuhteet ovat samankaltaiset kuin meillä, Lähi-idässä taas viilennyksen pitää olla kunnossa kylmänveden kalalle.

Paljonko saat palkkaa?

Vähemmän kuin edellisessä työssä. Missä olisit mieluiten töissä, jos Finnforelia ei saa mainita? Jos olisin aivan eri alalla, työskentelisin varmaan lasten ja nuorten parissa. Jos jokin on tärkeää, niin tulevat sukupolvet.

Kerro itsestäsi jotain, mikä ei ole yleisessä tiedossa!

Hiihdin elämäni ensimmäisen maakuntaviestin äskettäin Espoossa. Espoon hiihtoseura elvytti perinteen. Yksi osuus oli 3,75 kilometriä. Lyhin kisani vuosikymmeniin ennen tuota oli 63 kilometriä. Nyt me ’vanhat’ ihmiset hiihdimme käytännössä sprinttikisassa.