Laivamuonittajan tarina ja innovaatiot

Kymen Innovaatioyhdistyksen hallitus kutsuvieraineen kokoontui yritysvierailun merkeissä 2.9 Kotkassa 70-vuotiaaseen ja jo kolmannen yrittäjäsukupolven johtamaan kansainväliseen Shipstores Nyman & Co Ltd – nimiseen perheyhtiöön.  Laivamuonituksesta alkaneen yrityksen taival Suomen toiseksi suurimmaksi alan toimijaksi on ollut täynnä arjen innovaatioita, joita on tarvittu kansainvälisen kaupan jatkuvasti toistuvissa myllerryksissä. Maakuntamme merirajoilla asuville laivamuonitus on käsitteenä melko tuttua yritystoimintaa, mutta meille sisämaan maakravuille lähes hepreaa. Toimitusjohtaja Peter Nymanin yritysesittelyn sekä yhtiön varastointihalleihin tehtyjen tutustumiskierrosten jälkeen avautui – ainakin vähän raolleen - tämäkin liiketoimintasektori.

Liiketoiminta kansainvälistyi – uusia innovaatioita oli pakko kehittää
Syrjäinen ja merikuljetuksissa lähes omavarainen Suomi rupesi kansainvälistymään vasta 1970-luvulta lähtien. Laivamuonittajan asiakaskunta monipuolistui ja kansainvälistyi samassa tahdissa. Yhtiö ryhtyi toimittamaan ruoka- ja taloustavaraa ulkomaille, muun muassa maamme suurlähetystöille, Venäjällä esimerkiksi Pietarista Moskovaan ajaville jokilaivoille, eri maiden rajoille nousseille rajakaupoille – jopa Kiinan ja Venäjän rajoilla toimiville sekä maailman vesillä seilaaville isoille risteilyaluksille. Niille toimitetaan edelleen esimerkiksi tunnettuja konjakki-brändejä, riistalihaa ja muita ylellisyystuotteita. Asiakkaita ovat olleet myös suuret Suomeen rantautuneet huvijahdit ja täällä vierailleet sotalaivat. Suomalaisten rakennusliikkeiden massiiviset urakoinnit aikoinaan Neuvostoliitossa, sittemmin Venäjällä olivat yhtiölle iso markkina. Usein Shipstores muonitti rakennuskohteissa myös muiden maiden sekä paikallisetkin rakentajat. Kysymys oli tuolloin tuhansista muonitettavista. Yhtiön ravintolamyynti tapahtuu nykyisin erillisinä projekteina.

Ensimmäinen iso innovaatio pantiin toimeksi, kun päätettiin aloittaa 1980 luvun alussa säännölliset omat muonakuljetukset rekoilla Euroopan eri kohteisiin. Erityisesti Italiassa syntyi eräänlaista välivarastointia rekka- ja laivakuljetusten keskinäisen koordinaation avulla pysyvästi ulkomailla seilaaville suomalaisille ja ulkolaisille laivoille. Ruokien lisäksi rekkoihin pakattiin uusina tuotteina laivavarusteita, varaosia sekä jopa laivojen henkilöstölle tarkoitettuja koti- ja postipaketteja. 

Toinen merkittävä innovaatio liittyi Suomen jäsenyyteen EU:ssa 1994 ja sen jälkeen Euron käyttöönottoon 1999. Kun on kysymys verovapaasta toiminnasta, laskutukseen, lastaukseen ja ylenmääräisiin tulliasiakirjoihin alkoi syntyä kohtuuttomia tarkkuus- ja työaikavaatimuksia toimittaessa ilman kaiken kattavaa tietojärjestelmää. Innovaationa oli kehittää itse kokonaan oma toiminnanohjaus- ja tietohallin-tajärjestelmä, mitä edelleenkin käytetään ja päivitetään. Tässä yhteydessä toimitusjohtaja Peter Nyman halusi korostaa kielitaidon merkitystä kansainvälisessä liike-elämässä. Hänen isänsä osasi seitsemään eri kieltä, ja hän itse hallitsee viittä: suomen lisäksi, saksaa, englantia, venäjää, ruotsia ja niiden lisäksi hän tulee auttavasti toimeen ranskaksi ja italiaksi. Peterin työura yhtiön palveluksessa on kestänyt nyt 41 vuotta

Kolmas innovaatio Peter Nymanin mukaan ilmenee lähes joka viikko aina erilaisten arjen tilanne-innovaatioiden nopeana kehittämistarpeena. Silloin voi olla kysymys laivasta, mikä saapuu esimerkiksi Oulun sataman edustalle rediin lastausta tai purkua odottamaan viipyäkseen alueella vain 12 tuntia: Miten siis ehditään toimittaa laivaan tyypillisesti aivan viime tingassa tilatut ruuat, ennen kuin se jatkaa taas matkaansa? Innovaatioina ovat tuolloin autokuljetuksen sekä milloin minkäkin välikuljetuksen organisointi maista laivalle: Jokin vene tai hinaaja on vain jostakin vain löydettävä.

Kuvassa yritysvierailun osanottajajoukko tutustumassa yhtiön suuriin varastohalleihin, jotka lopullisesti antoivat mahdollisuuden ymmärtää yrityksen liiketoiminnan moninaisuutta. Upotuskuvassa yllä on yksi varaston mielenkiintoisesta yksityiskohdasta – monta hyllymetriä eri maiden lippuja: Kun laiva saapuu jonkin maan satamaan, sen maan lippu on aina nostettava laivan mastoon.  Käytännössä se tarkoittaa, että laivan ulkopuolella satamasta lähtien on noudatettava kyseisen maan lakeja. Sen sijaan laivan sisätiloissa ovat voimassa laivan omistajan kotimaan lait.

Teksti ja kuvat
Markku Saari

Kokouskylässä maailman parhaan lakritsin syntymäkodissa

Arvioitaessa kymenlaaksolaisten yritysten julkista mielikuvaa innovatiivisuuden, nopean kansainvälistymisen ja yllätyksellisten markkinointitempausten näkökulmasta, Kouvolan Lakritsi Oy on selvä ykkönen. Yhtiö työllistää tällä hetkellä neljäkymmentä henkeä ja nostaa kahdeksan miljoonan liikevaihtoaan 38 prosentin kasvuvauhdilla Kouvolan kahdessa tehtaassaan. Elintarvikeyrityksen omistaja ja toimitusjohtaja Timo Nisula isännöi Kymen Innovaatioyhdistys ry:n yritysvierailua sekä vuosikokousta 17.4.2024. Tilaisuuteen oli kutsuttu yhdistyksen jäsenistön lisäksi IdeaKymi 2023-kilpailussa rahapalkinnon ja kunniakirjojen saaneet sekä Kymenlaakson Innovaatioverkoston jäsenten edustajat. Osallistujia oli paikalla 25 henkeä.

Kouvolan Lakritsin uusimmassa vuonna 2022 valmistuneessa tehdastalossa on hulppeat monitoimitilat, muun muassa kaksi auditoriaa, kokoustiloja, ravintola ja tehdasmyymälä. Upotuskuvassa yhdistyksen puheenjohtaja Markku Merovuo luovutti toimitusjohtaja Timo Nisulalle yritysesittelyn päätteeksi Keksintösäätiön 50+50 juhlakirjan ”Idea, Keksintö ja Maailmanvalloitus – Keksintösäätiö 50 + 50 vuotta”. Kirja vie lukijan Keksintösäätiön historiasta tulevaisuuden näkymiin mielenkiintoisten ja yllättävien tarinoiden kautta.

Maailman parhaan lakritsin tarina

Kouvolan Lakritsin perustukset valettiin 1906 Viipurissa. Yritys polveutuu kahdesta viipurilaisesta toimijasta, vuonna 1906 toimintansa aloittaneesta Papulan Vesitehdas Oy:stä ja sen vuonna 1942 perustamasta sisaryhtiöstä Makeis- ja Mehu Oy:stä.

Lakritsin valmistuksen tarina alkoi jouluna 1945 puutteen ja säännöstelyn keskellä, kun valtiovalta myönsi sodan jälkimainingeissa Makeis- ja Mehu Oy:lle pienen erän raaka-aineita lakritsin valmistamiseen. Tuolloin Makeis- ja Mehu Oy toimi Uudessakaupungissa. Kun Makeis- ja Mehu Oy:n toiminta vuonna 1960 laajeni, koko makeistuotanto siirrettiin Kouvolaan, jonne myös Papulan Vesitehdas Oy oli lopulta päätynyt. 

Muuton yhteydessä lakritsituotantoa päätettiin kehittää. Arvokasta tehtävää suorittamaan kutsuttiin Englannista asti lakritsikonsultti H. Knoch, joka hienosääti valmistusreseptin sellaiseksi kuin se vielä tänä päivänäkin on.

Uusi makuvivahde potkaisi lakritsin menekin hyvään nousuun ja yhtiön johto ajatteli, että pitäähän hienolla merkkituotteella olla myös hieno nimi – ENGLISH TASTE. Luonnollisesti nimi sai innoituksensa makeislakritsin alkuperämaasta Englannista ja olihan herra Knochkin sopivasti sieltä kotoisin!

Englanti ei kuitenkaan vielä silloin taipunut suomalaisten suussa – edes rallienglanniksi – niinpä lakritsin ystävät alkoivat nimitellä tuotetta valmistuspaikkansa mukaan. Yhtiön johto otti tästä onkeensa ja niin suosikkituotteesta tuli Kouvolan Lakritsi.

Makeis- ja Mehu Oy:n toiminta päättyi 1990. Kouvolan Lakritsin valmistus siirtyi samalla myös Kouvolassa operoivalle sisaryhtiölle ja suurimmalle osakkeenomistajalle Papulan Vesitehdas Oy:lle. Keväällä 2008 Timo Nisula osti Lakritsitehtaan yhdessä Mikko Vileniuksen kanssa. Vuonna 2014 Lakutehtailija Nisula siirtyi yksinomistajaksi. Samalla viennin osuutta lähdettiin suunnitelmallisesti kasvattamaan.

Vuonna 2022 Kouvolan Lakritsi laajensi toimintaansa ja avasi Kouvolaan vanhan kauppaoppilaitoksen tiloihin toisen tehtaan sekä tehtaanmyymälän. Tiloissa toimii myös lounasravintola, muita yrityksiä sekä siellä voi järjestää tapahtumia ja kokouksia.

Vuosien varrella Kouvolan Lakritsi on pokannut myös useita palkintoja. Niistä yksi ensimmäisiä on MTV:n Suomen paras -ohjelman valinta Suomen parhaaksi lakritsiksi. Uusimpien tunnustuksien joukossa ovat esimerkiksi brittiläisen aikakauslehti LUXLife:n valinnat maailman parhaaksi lakritsin valmistajaksi vuosina 2020, 2021 ja 2022. 

Kaikenlaisia yllättäviä markkinointitempauksia on lisäksi nähty: Muun muassa maailman suurin makeispussi Guinnesin ennätyskirjaan, uusien työntekijöiden yllätysrekrytointi Hesarin ja maakuntalehtien etusivuilla, kansainvälisen ”lakritsivaltion” perustaminen ja näyttävät hyväntekeväisyys-tempaukset sekä Kouvolan lakritsin esittäytyminen avaruudessa sekä Mount Everestillä.

Eteläpohjalainen yrittäjänä – sen mukaiset mielipiteet ja toimintatapa

Kun taustaltaan eteläpohjalainen toimitusjohtaja Timo Nisula kertoo firmansa toimintatavoista ja arvoista, innovaattorikuulija ei taatusti jää kylmäksi. Kuusitoista vuotta Kouvolassa toiminut ja räväkkyydestään tunnettu yrittäjä maalaa kymenlaaksolaista mielenmaisemaa valitettavan pessimistiseksi ja äärimmäisen varovaiseksi. Uudet liikeideat ammutaan herkästi alas: ”Ei kuule tuo onnistu, sitä ei kannata edes suunnitella, koska kukaan asiantuntijoistakaan ei ole tukenut ideaasi”.

Timon mielestä tällaiset kokemukset perustuvat ymmärryksen puutteeseen ja vääriin asenteisiin. Ei tajuta, mikä voima on sillä kun idean kehittäjä uskoo jääräpäisesti omaan asiaansa ja intohimoonsa ideaansa eteenpäin kuljettaessaan. Maailman on pullollaan neropatteja – nykyisiä maailmanluokan miljardöörejä, joiden ideoihin ei kukaan aluksi uskonut. Sivullisten mielipiteitä ei kannata huomioida. On syytä ottaa eteläpohjalaiseen tapaan unelmastaan riski ja pistää samantien toimeksi! On unohdettava suomenkielen sanastosta konditionaalimuoto ja ehkä-sana.

Matkustaessaan äskettäin liikematkallaan Aasiassa, Timo kertoi tutustuneensa innovaattoreihin, jotka laboratorioissaan valmistavat vedestä polttoaineitta ja ilmasta vettä käytettäväksi kuivuudesta kärsivillä alueilla. ”Mitäs näistä ideoista tuumaatte!”

Kouvolan lakritsista kansainvälinen luxus-tuote
Timoa ei kukaan ole koskaan luonnehtinut vaatimattomaksi ja syrjään hakeutuvaksi yrittäjäksi. Niinpä on syytä ottaa vakavasti hänen tämänhetkinenkin työprosessinsa Kouvolan lakritsin kehittämiseksi makeismaailman Dioriksi ja Louis Vuittoniksi. Sen matkalla on saavutettu jo yksi merkittävä etappi, kun Kouvolan Lakritsin uusi luxus-pakkaus voitti Yhdysvalloissa pakkausteollisuuden järjestämässä kilpailussa ensimmäisen palkinnon. Yhteistyöstä on jo sovittu markkinointiyhteistyöstä muun muassa italialaisten super-autojen Bugattin ja Baganin kanssa. Uskottavilla luxus-tuotteilla pitää olla miljarditason toimijoista kuvastuva mielikuvauskottavuus.

Kouvolan lakritsin makua Timo testasi jokin aika sitten Pariisin muotiviikoilla järjestetyssä cocktail-tilaisuudessa: Kouvolan lakritsat hävisivät tarjoiluastioista alta aikayksikön ja lisää tultiin pyytämään. Syynä saattaa olla muun muassa se, että suuret lakritsantuottajat valmistavat oman lakritsansa mahdollisimman nopeasti liukuhihnamenetelmällä. Sen sijaan Kouvolassa lakritsa tuotetaan toisella tavalla mahdollisimman hitaalla ja hartaalla tuotantomenetelmällä – 1300 kiloa kerralla, kolme tuntia keittäen – ja  makueron huomaa.

Teksti ja kuvat
Markku Saari

Upea kierrätysinnovaatio vauhdittaa STR Tecoil Oy:n kasvua

Käytetty jäteöljy puhdistuu Haminassa uusiokäyttöön

Kiertotalous on toisen kerran järjestettävän maakunnallisen IdeaKymi-kilpailun pääteema. Siksi oli luontevaa pitää Kymen Innovaatioyhdistyksen kokous Haminassa 6.9 Kymenlaakson yhdessä innovatiivisimmista kiertotalousyrityksessä Kymenlaaksossa.

STR Tecoil Oy:n jalostamolla - monen turvapuomin takana Haminan satama-alueella - uudelleen jalostetaan käytettyjä voiteluöljyjä perusöljyksi, Se myydään edelleen voiteluaineteollisuudelle. Prosessin sivutuotteina syntyy kaasuöljyä ja bitumia. Tuotteet ovat laajasti tunnettuja, ja niiden kysyntä on lisääntynyt uusiutuviin tuotteisiin kohdistuvan kiinnostuksen kasvun myötä. Yhtiön liiketoimintamalli on ekologisesti kestävä ja se käyttää tuotantolaitoksessaan valmistettua vihreää vetyä. Öljyä voidaan kierrättää rajattomasti, joten kyseessä on kestävän kehityksen yritys. Jalostusprosessia on kehitetty voimakkaasti viimeisten vuosien aikana ja yhtiö kannustaakin työntekijöitä tekemään aloitteita ja innovaatioita erillisen kehittämisohjelman avulla.

Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 54 milj. euroa ja vuosittainen tuotantokapasiteetti noin 60 000 tonnia käytettyä voiteluöljyä vuodessa. Vakituista henkilökuntaa yhtiössä on 61 henkeä. Tämän lisäksi yhtiö työllistää satoja henkilöitä alihankkijoina, urakoitsijoina ja kuljettajina vuosittain. Tuotteet toimitetaan asiakkaille säiliökontti- ja säiliöautokuljetuksina, joten raskasta liikennettä on jalostamolla paljon. Autojen ja konttien lastauksia tehdään ruuhkaviikkoina noin puolensataa.

Yhtiö kannustaa auton omistajia öljyn uusiokäyttöön. Siksi kaikki vähintään 800 litran voiteluöljytuotteet yhtiö noutaa huoltoasemilta, korjaamoilta ja muilta asiakkailta veloituksetta. Siitä onkin muodostumassa eräänlainen brändi yhtiön vihreälle toiminnalle: Jokaisen autoilijan on mahdollista tehdä vaivaton ympäristöteko, kun jäteöljy palautuu takaisin Haminan tehtaalle regeneroitavaksi. Regenerointi tuottaa noin 12 kertaa vähemmän CO₂-päästöjä kuin voiteluöljyn valmistaminen raakaöljystä.

Teksti ja kuvat

Markku Saari

Kuvassa kokouksen osanottajat tutustumassa taustalla näkyvään STR Tecoil Oy:n öljynjalostamoon

Haminan teollisuussataman vartioidulla alueella.

Kohoa-synergiakeskus ja LUT-yliopiston Kouvolan yksikkö esittäytyivät

Kymen Innovaatioyhdistyksen vuoden kolmas kokous ja yritysvierailu tehtiin 3.5. äskettäin valmistuneeseen Kohoa-yrityspalvelu- ja synergiakeskukseen kävelykatu Manskilla Kouvolassa. Vanhasta Manski-kauppakeskuksesta on muotoutunut yrityksiä ja niitä palvelevien yhteisöjen keskinäistä yhteistyötä kehittävä uuden ajan toimintakeskus. 7000 neliön suuruisen raken-nuksen ostivat ja remontoivat puoliksi kaupungin elinkeinoyhtiö Kouvola Innovation Oy ja paikalliset yrittäjät. Kokonaiskustannukset ovat olleet kuusi miljoonaa euroa. Ennen kokousta LUT-yliopiston Kouvolan yksikön johtaja ja innovaatioprofessori Marko Torkkeli loi katsauksen kansainvälisen innovaatiokehityksen toimintakonsepteista.

Kohoan yhteisömanageri Heli Vartiainen esitteli kokouskahvituksen lomassa hulppeita talon tiloja, joita vielä kokouspäivänä viimeisteltiin. Virallisia avajaisia juhlitaan vasta syyskuussa. Kokoukseen mennessä rakennuksen tiloja oli remontoitu uuteen käyttöönsä 6200 neliötä. Kohoaan on sijoittunut vuokralaisiksi 16 yritystä ja yhteisöä täyttöasteen ollessa 99 prosenttia. Vapaana oli enää yksi 40 neliömetrin toimistotila. Ulkopuolisillekin tarvitsijoille erikokoisia kokoustiloja löytyy ja työpisteitäkin coworking-tilassa on useita. Mukana olevien koulutusorganisaation opiskelijat mukaan lukien Kohoan on henkilömäärä kasvaa lähes kahteensataan. Heli Vartiainen totesi, että Suomessa on useita yksinomaan verovaroin rakennettuja yritystaloja suuremmissa kaupungeissa. Kouvolan Kohoa on tässä joukossa poikkeus siinä suhteessa, että sen perustamisen takana ovat olleet paikalliset yritykset omilla rahoillaan. Sijoittajien tavoitteena on kehittää ja kasvattaa Kouvolan seudun elinvoimaa.
https://kohoa.fi/

Innovaatio on uusi oivallus, keksintö, menetelmä, jolla saavutetaan kaupallista menestystä Kouvolassa asuvan Marko Torkkelin oma tutkimustoiminta keskittyy kansainväliseen innovaatio-tutkimukseen ja erityisesti innovaatioiden hyödyntämismenetelmiin edettäessä kohti kaupallista menestystä avoimilla maailmanmarkkinoilla.

Seuraavassa poimintoja Markon mielenkiintoisesta esityksestä:

1. Perinteisen innovaatiosysteemin uskomuksia

• Jos keksin sen, löydän myös markkinat sille
• Jos keksin sen ensimmäisenä, omistan sen
• Tärkeät tarvittavat teknologiat pystyn arvaamaan ennakkoon
• Kaikki parhaat alan työntekijät ovat meillä töissä
• Koskaan ei tiedä mistä hyvät ideat tulevat, mutta niiden tulovirtaa voi kasvattaa tekemällä  systemaattista yhteistyötä kohtuullisen älykkäiden opiskelijoiden kanssa: Syntyy Avoin innovaatio-prosessi, missä hyödynnetään kaikki saatavissa oleva ulkopuolinen tieto oman tiedon lisäksi.

2. Strateginen yrittäjyys innovaatioiden metsästämisessä
Se on yrittäjämäistä toimintaa, missä hyödynnetään kaikkia nykyisiä mahdollisuuksia, mutta samanaikaisesti koko ajan tutkitaan uusia

3. Tapayrittäjät
Tapayrittäjät ovat koko uransa aikana perustaneet uusia liiketoimintoja ja tuoneet markkinoille uusia tuotteita ja palveluita. He tunnistavat mahdollisuuksia myös epävarmoina aikoina ja käyttävät ”karkeasti oikeassa”-menetelmää. Tapayrittäjien yhteisiä piirteitä ovat:

• Etsivät kiihkeästi uusia mahdollisuuksia
• Tutkivat niitä äärimmäisen kurinalaisesti
• Keskittyvät vain lupaavimpiin mahdollisuuksiin eivätkä uuvuta itseään ja organisaatiotaan juoksemalla jokaisen mahdollisuuden perässä
• Keskittyvät johtamiseen ja erityisesti innovaatioiden toimeenpanon joustavaan toteutukseen
• Kiinnittävät mukaan kaikkien reviirillään olevien energian

4. Mahdollisuusrekisterin pystyttäminen
Business-konsepti on lyhyt kuvaus ideasta, mikä syötetään rekisteriin:

• Ideaan liittyvät trendit, joilla voi olla vaikutusta konseptiin
• Konseptiin liittyvä tiedossa oleva tieto muun muassa avainasiakasryhmistä
• Idean hyödyntämistä haittaavat esteet
• Yrityksen erityiset kyvyt, taidot, resurssit, jotka tekevät innovaatiosta joko mielenkiintoisen tai ei
• Tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat informaation lähteet
• Kilpailijoiden listaus ja niiden mahdolliset toimenpiteet
• Ajoitus (optiot) eli mahdollisuudet ”parasta ennen päiväystä”.

Ylläolevissa kuvista WC-paperirullaa koskevan patentin kuvausta vuodelta1891 siivitti 13 hengen osallistujajoukon keskustelua innovaatioiden ja keksintöjen merkityksestä suomalaiselle yhteiskunta-kehitykselle.

Elintarvikekehittäjien miljoonaprojekti meneillään Kotkan Jylpyllä

Kymen Innovaatioyhdistys on jatkanut yritysvierailuitaan. Viimeksi yhdistys piti sääntömääräisen kevätkokouksensa 21.3. Kotkassa Jylpyn teollisuusalueella sijaitsevassa Superground Oy -nimisessä elintarvikealan tuotekehitysyrityksessä. Kouvolassa muutama vuosi sitten hyönteisruuan parissa kansainvälisesti operoinut kouvolalainen keksijä-yrittäjä Santtu Vekkeli esitteli kolme vuotta sitten perustettua uusinta startuppiaan: https://www.superground.com/

Santtu valmistui Helsingin yliopistosta elintarviketieteiden maisteriksi pääaineena mikrobiologia. Opinnot painottuivat elintarviketurvallisuuteen. Mies lähti maailmalle töihin elintarvikelaboratorioihin Yhdysvaltoihin, sitten Singaporeen ja lopulta Ruotsiin Karoliiniseen Instituuttiin Tukholmassa. Tällä kiertomatkalla nykyisin 36-vuotiaalle omien latujensa kulkijalle selvisi, että paras tapa toteuttaa itseään on ryhtyä yrittäjäksi. Sitä ennen väliin mahtui myös lyhyt työrupeama elintarvikealan kehittämiskonsulttina.

Kokoukseen osallistui 14 yhdistyksen jäsentä ja Kymenlaakson innovaatioverkoston edustajaa.

Hyönteisiä ihmisten ja eläinten ruuaksi

Monien vaiheiden jälkeen Santtu Vekkeli löysin itsensä elintarvikehyönteisiin keskittyvänä kehittäjä-yrittäjänä Kouvolan Inkeroisista, jossa hän edelleen asuu perheensä kanssa.  Paljon julkisuutta osakseen saaneen Pohjolan Hyönteistalous Oy:n kehityskaari Santun hoivissa jatkui viisi vuotta ulottuen parhaimmillaan eri puolelle maailmaa, erityisesti Kaakkois-Aasiaan. Alan ammattilaiset työstivät muutaman miljoonan budjetilla hyönteiskehitystä, mitä ei koskaan eikä missään ollut aiemmin tehty. Työn tulokset myytiin lopulta Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Santun mukaan kehittämistyö siellä jatkuu edelleen keskittyen pääasiassa hyönteisproteiinin hyödyntämiseen kotieläinruuissa. Euroopassa ja Suomessa pyrkimykset saada ihmiset syömään monien mielestä hyvänmakuisia hyönteisnaksuja tai käyttämään hyönteisjauheita ruuanvalmistuksessa eivät onnistuneet. Eurooppalaiset eivät kerta kaikkiaan halunneet syödä hyönteisiä.

Uusi idea syntyi jälleen tuntemattomaan

Santtu Vekkeli kuvaa itseään keksijänä, joka haluaa aloittaa uuden projektin aina mahdottomasta ja tuntemattomasta. Prosessilla on nimikin, Spektri-kokeet. Se tarkoittaa, että alkuperäistä hämärää ideaa ryhdytään työstämään vaiheittain tilanteesta, missä mitään ei ole valmiina. Hän painottaa keksintökehityksessä tarvittavaa ammattilaisuutta ja kärsivällisyyttä. 

Työprosessissa on mukana nyt 12 alan ammattilaista.

Santun kehittämisprosesseissa kehittäjien työhön liittyy tiukka kuri salassapitovelvollisuudesta. Se merkitsee myös sitä, ettei työprosessin missään vaiheessa olla tekemisissä viranomaisten eikä koulutusorganisaatioiden kanssa. Santtu itse arvelee, että hän lienee omalla alallaan ainoa tällä tavoin toimiva ammattikeksijä.

Helsingissä perustettu Superground Oy tuli julkisuuteen viime vuoden keväänä, kun Cision News uutisportaali julkaisi yrityksestä skuuppiuutisen, mistä pari otetta:

”SuperGround ratkaisi ensimmäisenä, miten elintarviketeollisuus voi tuottaa maukkaita siipikarjatuotteita hyödyntämällä kanan luut tuotteiden tuotannossa turvallisesti ja lopputuotteessa huomaamattomalla tavalla. Innovaatio ei vaadi elintarviketeollisuudelta merkittäviä investointeja ja on heti saatavilla”.

”Jopa 30 prosenttia enemmän siipikarjatuotteita yhdestä broilerista – innovaatio auttaa helpottamaan globaalia ruokakriisiä ja edistää elintarviketeollisuuden vastuullisuutta”

Yhtiön broilerikehityksen lisäksi toiseksi kehitysmateriaaliksi on otettu nyt myös kaikki kalamateriaalit, joissa on vastaava tuotannollinen kehittämispotentiaali.

Ihmisten ruokatottumuksien ei tarvitse muuttua
Santtu Vekkelin kantavana visiona auttaa maailmanlaajuisesti elintarviketeollisuutta siten, että uudet teknologiset ja materiaaliset ratkaisut eivät edellytä kuluttajien makutottumuksiin muutoksia. Esimerkiksi uudella tavalla valmistetut kananuggetit maistuvat täysin samalta kuin ennenkin, vaikka niiden valmistustapa ja käytetty raaka-aine on erilaista ja ekologisempaa. Saatiin maistiaisia.

Kananluista valmistetut nuggetit olivat hyviä, kirjoittajan mielestä parempia. Majoneesin kanssa  erityisesti.

Superground Oy:n liikeideana ei ole harjoittaa teollista elintarviketuotantoa, vaan myydä yhtiön kehittämää teknologiaa ja siihen liittyvää osaamista. Yhtiön kehittämän uusi teknologia tarjoaa skaalautuvia ratkaisuja aiemmin ratkaisemattomiin ruoantuotannon haasteisiin.

Suomesta puuttuvat vielä isot keksintöyritykset

Santun mielestä kyky innovoida on turha ominaisuus, jos keksijällä ei ole käytettävissään ammattimaista ohjausta. Jos osoittautuu, että keksijästä löytyy kyvykkyyttä toteuttaa ideansa, sen jälkeen kuvaan astuvat vaatimukset keksinnön suojauksesta, työprosessin rahoituksesta ja markkinoimisesta. Yhdysvalloissa syntyy koko ajan eniten keksintöjä, joista kehittyy maailman-luokan yrityksiä. Syynä näihin menestyksiin ovat suuret keksintöpalveluita tarjoavat yritykset, joiden huostaan keksijät työntävät omia ideoitaan. Ne kehittävät niitä eteenpäin ja kuljettavat lopputuotteet markkinoille asti. Suomesta tällaiset yritykset puuttuvat toistaiseksi kokonaan.

Teksti ja kuvat
Markku Saari

Kymen Innovaatioyhdistys ry avasi toimintavuotensa yritysvierailulla

Yhtiön valmistamat tuotteet ovat varmaan kaikille tuttuja markettien hyllyiltä. Valikoimista löytyy muun muassa proteiinijuomia, kermoja, jälkiruokakastikkeita, kahvi-, kaakao- ja teejuomia, mietoja alkoholijuomia, ateriankorvikejuomia ja vesiä.

Tuotantojohtaja Kari Rantanen korosti, että yhtiön toimintafilosofia lähtee luonnosta ja sen vaalimisen arvoista. Sitä kuvaa hyvin yhtiön käyttämä slogan: ”Finnish Food Factory in co-operation with nature." Lue lisää yrityksestä

https://finnishfoodfactory.fi/

Sarjayrittäjä ja yrittäjäneuvos Raino Kukkonen tämänkin tehtaan perustaja

Kouvolalainen Raino Kukkonen (72) on tavannut käyttää itsestään nimikettä sarjayrittäjä. Viime vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi hänelle viralliseksi arvonimeksi Yrittäjäneuvos. Kainuun Osuusmeijerin esimies- ja markkinointitehtävistä vuonna 1995 yrittäjäksi siirtynyt Raino on ehtinyt perustaa ja myydä viisi yritystä. Yksi meni matkalla konkurssiin. Raino kertoi yrittäjäurastaan Kymen Innovaatioyhdistyksen kokouksessa.

Viime aikoina Raino ja hänen poikansa ovat tulleet tunnetuiksi myytyään Kouvolan Korialla sijaitsevan Suomen suurimman yksityisen meijerin ja kaurajuomatehdas Kaslink Oy:n Fazerille. Viimeisin hänen myymistä yrityksistään oli yllä mainittu Finnish Food Factory Oy (Entinen Kouvolan Herkku Oy). Hyväkuntoinen liikunnan harrastaja Raino ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan, vaan on perustanut nimeään kantavan Raino Kukkosen 70-vuotissäätiön sr. vuonna 2021. (kuvassa yrittäjäneuvos kertomassa yrittäjätaipaleestaan Kymen Innovaatioyhdistyksen kokouksessa).

https://raino.fi/ Säätiön etusivulla on hänen osuva mietelauseensa kaikille yrittämisestä kiinnostuneille: ”Aina ei voi voittaa, mutta aina kannattaa yrittää.”

Kymen Innovaatioyhdistys uudistaa toimintaansa