Kaakkois-Suomen parhaat innovaatiot julkistettiin

Kaakkois-Suomen parhaat innovaatiot julkistettiin Viitasaaren keksintöjen viikko-tapahtumassa.

Kymenlaakson kolmen kärki oli jo v. 1920 kaupallistettu Enso Gutzeitin Mäntysuopa, Xyrofinnin Ksylitoli ja Kaslinkin kastikepohja- ja maitotuoteinnovaatiot.

Etelä-Karjalassa kärjessä olivat Switchin Sähkömoottori, Rumble Toolsin Työlennokki ja CWP:n puun läpivärjäysmenetelmä.

Etelä-Savon osalta vastaavat valinnat olivat Environicsin Digitaalinen keinonenä, Veistorakenteen Veisto-saha ja Moilasen leipomon gluteenittomat leivontatuotteet.

Tulokset:

KYMENLAAKSO 

Kotkan-Haminan seudun Keksintötoiminta

Teollisuus näytti suuntaa

Luettelo kattaa kymmeniä keksintöjä 50-luvulta tähän päivään. Suurin osa painottuu teollisuuden tarpeisiin tehtyihin parannuksiin. Se ei kai ole sinänsä ihme, ovathan esimerkiksi metsä- ja konepajayhtiöt olleet merkittäviä työllistäjiä Kotkan–Haminan seudulla. Osa listan yhtiöistä on jo poistunut keskuudestamme.

Seudullisena suunnannäyttäjänä on toiminut ainakin monialayhtiö A. Ahlström Oy. Tavalliselle kansalaiselle sellainen ihme kuin Otso 700 -raamisaha tai jatkuvatoiminen tukkivaunu ei ehkä sano mitään. Teollisuudelle kilpailukyvyn ylläpitäminen tarkoitti yhä parempien koneiden, pumppujen, nostureiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä.

Pienemmässä mittakaavassa kätevältä ja työtapaturmia ehkäisevältä keksinnöltä kuulostaa pullokärry kemikaalipullojen siirtämistä varten. Pullokärry loihdittiin Korelan Kone Oy:ssä vuonna 1958. Tämä konepaja oli Itä-Suomen Raakasokeritehtaan tytäryhtiö. Itä-Suomen Raakasokeritehdas muutti sodan jälkeen luovutetusta Karjalasta Kotkan Korelaan. Sieltä yhtiö toimitti raaka-ainetta toiselle alan yhtiölle, joka pompsahti maailman maineeseen.

Olympiamitali purkkaa jauhamalla

Kotkalaiseen klassikkosarjaan kuuluu ksylitolin kaupallistaminen. Turun yliopisto todisti 1970-luvulla, että ksylitolipurukumin säännöllisellä käytöllä voidaan ehkäistä hampaiden reikiintymistä. Ksylitoli ja purukumi eivät olleet tuohon aikaan uusia juttuja. Kemistit tunsivat ksylitolin jo 1890-luvulla. Purukumia on mässytetty amerikkalaisia esikuvia matkien 50-luvulta lähtien.

Suomen Sokerin Hovinsaaren tehtaalla syntyi prosessi, joka mahdollisti purkan hampaille haitallisen makeutusaineen korvaamisen ksylitolilla. Tehtaan innovaation ansiosta aiemmin kalliista ksylitolista tuli markkinoiden kaipaama massatuote. Ksylitolin ja purukumin liitto johti kaupalliseen menestykseen.

”Pure Jenkki” -mainokset tarttuivat kuluttajien hampaisiin ja purkan jauhanta muuttui nuorison paheesta terveyttä edistäväksi toiminnaksi. Liioittelematta voi myös sanoa, että Suomen jääkiekon ensimmäinen olympiamitali voitettiin ksylitolipurkka suussa. Jääkiekkovalmentaja Pentti Matikainen antoi tuotteelle mainoskasvot vuosiksi eteenpäin.

Sivutuotteet jalostettiin vientituotteiksi

Tänä päivänä mäntysuopa ja ksylitolipurukumi näyttäytyvät kuluttajien tarpeisiin luoduilta tuotteilta, vaikka lähtökohta on saattanut olla aivan toinen. Mäntysuopa on oikeastaan pakon sanelema keksintö, kun teollisuuden jätteitä piti jalostaa käyttökelpoisiksi sivutuotteiksi.

Gutzeitin Kotkan tehtaalla työskennelleen insinööri Alfons Hellströmin patenttianomus hartsin ja mäntyöljyn puhdistusmenetelmästä hyväksyttiin 1911. Tästä patentista loihdittiin mäntysuopa, joskin patentin hyväksymisestä kului useita vuosia ennen kuin vieraita kaupparatsuja päästiin ripittämään pesuaineiden ominaisuuksista.

Gutzeitin tehtaalla tislattiin muitakin sivutuotteita maailmalle. Muuan muassa tärpättiä, pikeä ja erilaisia öljytuotteita riittii vientiin asti. Hellström itse tislasi sota-aikana keinobensaa oman auton polttoaineeksi. Arkielämän helpottamisen sijaan innovaatiot olivat silti edelleen vahvasti sidoksissa raskaaseen teollisuuteen. Teknologia kuitenkin edistyi ja elintavat muuttuivat sen mukana.

Innovaatiot tulevat lähelle kuluttajaa

Tietokoneiden yleistyminen kodeissa ja konttoreissa näkyy esimerkiksi Kymdatan kehittämän CADS-suunnitteluohjelmiston putkahtamisessa markkinoille 1985. Samoihin aikoihin Elpotek ideoi Elpo-hormin, joka kosketti kuin huomaamatta tavisten elämää. Elpo-hormi on kerrostaloihin kehitetty betonirunkoinen elementti, johon voidaan sijoittaa talon kaikki putkistot. Elementtiä on käytetty lukemattomissa rakennuskohteissa Suomessa.

2000-luvun niksipirkkojen vahvuusalue on luonnollisesti netti. Televisiomainoksissakin vilahtanut Bonusway pitää nykyään kotia Helsingissä. Yhtiön syntysanat lausuttiin Kotkassa vuonna 2011, tuolloin nimellä Ostoshyvitys.fi. Bonuswayn avulla voi saada rahallista hyvitystä takaisin nettikaupoissa tehdyistä ostoksista. Palvelulla on tällä hetkellä yrityksen ilmoituksen mukaan yli 200 000 käyttäjää.

Mutta myös perinteinen teollisuus osaa haistella uuden ajan muotivirtauksia. Paperia, kartonkia ja muovia jalostava pyhtääläinen Pyroll Group kehitti kartonkisen kolmioleipäpakkauksen vuonna 2003 (tarkasti ottaen tuotekehitys tapahtui konsernin Lahden tehtaalla). Pakkaus palkittiin eri messuilla ja oletettavasti sellaista on moni mukakiireinen lounastaja pitänyt käsissään.

Tehtaat jälleen kehityksen kärjessä

Innovaatioissa on tavallaan palattu alkulähteelle. Mäntysuovan syntysijoilla, Gutzeitin entisellä tehdasalueella, pusketaan jo uutta kotkalaista tuotetta maailmalle. Kotkamillsin kehittämää muovitonta ja täysin kierrätettävää pakkauskartonkia voidaan hyödyntää vaikkapa kahvikuppeina.

Sellunkeiton seuraava menestyvä sivutuote voi olla Sunilan tehtaan ligniini, jolla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita. Savupiipputeollisuuden muodonmuutokseen kytkeytyy myös Cursorin patentoima BioA-konsepti, jolla tähdätään lannoitetuotantoon.

Lähteet: Ahti Kansa: Enso–Gutzeit Oy Kotkassa – historiallista tarinaa Kotkan kemian sivutuotekehityksestä v.1911–1954, Kymen Innovaatioyhdistys/Markku Merovuo, Kymen Sanomien arkisto.

PEKKA KIMPANPÄÄ