Kymenlaakson liiton Jussi Lehtinen: "Uskon tämän panevan liikkeelle useita merkittäviä, työpaikkoja luovia investointihankkeita."
Kotka, Hamina ja Pyhtää siirtyvät korkeimpaan yritystukialueeseen lokakuun alussa. Tukialuemuutos tarkoittaa mahdollisuutta aiempaa suurempiin yritysten investointitukiin. Kuvituskuva. Jussi Lopperi
Kotka, Hamina ja Pyhtää siirtyvät lokakuun alusta alkaen korkeimpaan eli I-yritystukiluokkaan. I-tukialueella pienet yritykset voivat saada jatkossa 40:n, keskisuuret yritykset 30:n ja suuret yritykset 20 prosentin tuen hyväksyttäviin investointeihinsa.
Asiasta päätti torstaina valtioneuvosto. Aiemmin tukiluokkamuutoksen on hyväksynyt EU:n komissio.
Kymenlaakson liiton aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen on erittäin tyytyväinen päätökseen.
–Tämä on iso ja merkittävä asia. Päätös auttaa selvästi suunnitelmissa olevien hankkeiden liikkeellelähtöä seudulla, Lehtinen toteaa.
Lehtisen mukaan päätös tarkoittaa merkittävää määrää investointitukea alueelle.
Kouvola jäi I-tukialueen ulkopuolelle.
–Valitettavasti emme saaneet koko Kymenlaaksoa sinne. Tukialueisiin mahtuu tietty asukasmäärä, ja työ- ja elinkeinoministeriössä oli priorisoitu eteläinen Kymenlaakso, Lehtinen kertoo.
Aikaisemmin korkeimpaan yritystukiluokkaan ovat Kymenlaaksosta jo kuuluneet rajakunnat Virolahti ja Miehikkälä.
Nykyinen asetus tukialueista on voimassa vuoden 2027 loppuun asti.
Päätös toteuttaa osaltaan Kymenlaakson liiton äkillisen rakennemuutoksen suunnitelmaa. Lehtisen mukaan Etelä-Kymenlaakson nousu samaan tukialueluokkaan Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa on perusteltua.
–Uskon tämän panevan liikkeelle useita merkittäviä, työpaikkoja luovia investointihankkeita. Pienten ja keskisuurten yritysten tukiprosentit nousevat, ja suuret yritykset tulevat nyt myös tukien piiriin.
Valtioneuvosto päätti tuen enimmäisprosenttiosuuksista. Rahan lähteitä pitää Lehtisen mukaan saada Kymenlaaksoon vielä lisää, eli työ yritysten tukemiseksi jatkuu edelleen.
Yritystuet on tarkoitettu vain investointeihin, ne eivät ole toimintatukia. Tuen määrään vaikuttavat muun muassa yritysten kannattavuus ja henkilöstömäärä. Tukien myöntämisestä päättää ELY-keskus.
–Tuet ovat tärkeitä yrityksensä kehittämistä harkitseville. Ne ovat mahdollisia myös uusille yrityksille, jotka tekevät investointeja kalustoon tai teknologiaan, Lehtinen sanoo.
Kotkassa, Haminassa ja Pyhtäällä uutta tulee olemaan suurten yritysten tukimahdollisuus.
–Yksi hyvä esimerkki tukea saaneesta suuryrityksestä on Lieksaan ja Nurmekseen tullut Binderholz, joka työllistää satoja työntekijöitä, Lehtinen kertoo.
Binderholz on itävaltalainen puunjalostuskonserni, johon kuuluva Binderholz Nordic oy toimii Suomessa.
I-tukialueeseen kuuluvat Etelä-Kymenlaakson lisäksi Etelä-Karjalasta Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti sekä maakunnista kokonaan Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi.
Kotkan, Haminan ja Pyhtään noustessa I tukiluokkaan 13 kuntaa poistetaan II tukialueesta.
Alueellisten valtiontukien tavoitteena on EU:ssa heikossa asemassa olevien alueiden taloudellinen kehitys. Tuen tarkoituksena on vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tasoittamalla alueiden välisiä eroja.
Kymenlaakson äkillisen rakennemuutoksen suunnitelmaa alettiin tehdä Stora Enson ilmoitettua Sunilan sellutehtaan sulkemisesta. Suunnitelmassa esitetyistä toimista on tehty päätös vt 15:n rahoituksesta.
Aiemmin Kotka ja Hamina ovat saaneet valtion rahoitusta akkuteollisuushankkeisiin yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Koko Kymenlaakso sai Akke- eli alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen tarkoitettua määrärahaa yhteensä 6 miljoonaa euroa.
KYMEN INNOVAATIOYHDISTYKSEN UUTISKIRJE 12.06.2024
Hei! Emme järjestä kokouksia kesällä ja siksi kerron asioista uutiskirjeellä. Kesästä huolimatta kannattaa silloin tällöin käydä kymeninno.fi sivustolla ja yhdistyksen Facebookissa. Lue tästä mitä tapahtuu Innovaatioyhdistyksessä ja Innovaatioverkostossa.
Kymen Innovaatioyhdistys
Seuraava Innovaatioyhdistyksen yritysvierailu ja kokous pidetään näillä näkymin syyskuun ensimmäisellä viikollla Oy Shipstores Nyman & Co Ltd:ssa osoitteessa Runeberginkatu 13 A 48200 Kotka. Yritys on perustettu 70 vuotta sitten laivamuonitusyritykseksi mutta on sen jälkeen laajentunut tukkureihin, vähittäiskauppaan, tax free kauppaan, EU:n sisämarkkinakauppaan ja EU:n ulkopuoliseen Britannian kauppaan sekä Venäjänkauppaan, joka on nyt Ukrainan sodan vuoksi lähes päättynyt. Yrityksen liikevaihto oli v. 2022 8,5 miljoonaa € ja se työllistää 15 henkilöä.
Yrityksen toimitusjohtaja luonnehtii yrityksen toimintaa jatkuvaksi ongelmanratkaisuksi kun asiakkaan tarpeet tyydytetään, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Peter Nyman. Tässä päädytään useinkin hyvin innovatiivisiin ratkaisuihin. Yritys on viime vuosina panostanut merkittävästi aurinkoenergiaan varastointitoiminnassaan. Katso yrityksen kotisivu tästä: https://shipstores-nyman.fi/
Yritysvierailun ohjelma toimii vakiintuneeseen malliin. Aluksi nautitaan Shipstoren tarjoamat kahvit ja pientä purtavaa. Sen jälkeen toimitusjohtaja Peter Nyman kertoo yrityksestään lyhyesti. Sitten tutustutaan paikkoihin perehtymällä esim. laivavarusteluun tai laivapäiväkirjaversioihin tai tehdään varastokierros. Lopuksi pidetään lyhyt yhdistyksen kokous. Markku Saari tekee yritysvierailusta jutun kotisivullemme ja someen.
Keksintömessut Tampereella 21-22.09.
Kun kuulimme, että innovaatiotoiminnan edistäjä Trekeksi (oivallusten osuuskunta Tampereella) järjestää messut https://www.trekeksi.fi, haimme kulujen kattamiseksi Kaakkois-Suomen Osuuspankin yhteisöavustusta. Aloitamme myös keskustelut yhteistoiminnasta Akkeprojektimme sisarprojektin “Kymenlaakson ideajalostamon” kanssa mahdollisesta yhteisosastosta Tampereella. Selvitämme myös onko halukkuutta lähteä Tampereelle Kymenlaaksosta bussilla.
Sivustollamme kymeninno.fi
kannattaa vielä käydä muistelemassa viime yritysvierailuamme mailman parhaan lakritsin syntymäkodissa Kouvolan Lakritsi >Oy:ssä.
Uusille jäsenille tiedoksi, että aiempia yritysvierailujamme voi selata samasta paikasta.
Teknologiasta tuotteiksi säätiön apuraha haettavissa 03.06.-30.09.
Apuraha myönnetään terveellistä, kestävää ja tuottavaa rakennettua ympäristöä edistävälle tuotteelle, palvelulle tai hankkeelle, joka hyödyntää uutta teknologiaa ja osaamista, ja jolla on kansainvälistä potentiaalia. Vuosittain jaettava Teknologiasta tuotteiksi -apuraha on alansa suurin.
Arvostettuja kriteerejä palkitsemiselle ovat energia- ja resurssitehokkuus, hyvän sisäympäristön kehittäminen, alan uudistaminen ja loppukäyttäjien tarpeiden ymmärrys.Hakemus tehdään osoitteessa https://hakemus.teknologiastatuotteiksi.fi/ 3.6.–30.9.2024 välisenä aikana.
Säätiön 30-vuotis juhlavuoden kunniaksi apuraha on poikkeuksellisesti 30.000 €.
Juhlavuoden kunniaksi säätiö päätti myös osallistua Ideakymi kilpailun rahoittamiseen
v. 2025. Katso Ajankohtaista.
Kannattaa myös käydä vilkaisemassa esim. seuraavia uusimpia juttuja: “Kotkalaisnuorten yritys voitti valtakunnallisen kilpailun”. Katso Kilpailut
Avenatur Oy:stä kertova juttu “Kymenlaaksolainen Tuomas Kukkonen valloittaa Aasiaa” liittyy
vahvasti myös kouvolalaiseen Finnish Food Factoryyn, jossa vierailimme. (Selaa alas)
Keksintöuutisissa esitellään erikoisina innovaatioina Snookerin liittyvänä “liitu, joka ei varise” ja
“Tuomarointioivallus”.
Kymenlaakson innovaatioverkosto
Verkoston suurimpana toimintona on Ideakymi-kilpailujen järjestäminen. Edellisessä kilpailussa
esiin kaivettuja potentiaalisimpia ideoita autetaan nyt eteenpäin koko verkoston voimin. Markku
Saari valmistelee graafikkomme Katariina Tirkkosen kanssa päivitettyä esitettä verkoston
palveluista. Toiminnan rahoitus tapahtuu suurelta osin Kymenlaakson Liiton Akke-rahoituksella.
Palkinnot rahoitetaan muulla rahoituksella. Rahoittajina ovat olleet Verkoston jäsenet,
Yksinyrittäjäin Säätiö, Kaakkois-Suomen Osuuspankki ja Vaninvest Oy. Seuraavassa kilpailussa
uutena rahoittajana on myös Teknologiasta Tuotteiksi Säätiö. Akkerahoitukseen voit käydä
tutustumassa täältä Akke-projekti
Hyvää kesää kaikille!
Lisätietoja Kymen Innovaatioyhdistyksestä tai Kymenlaakson innovaatioverkostosta saa:
Markku Merovuo, Kotka, puiheenjohtaja
markku.merovuo@gmail.com
Puh. 044-333 1891
Markku Saari, Kouvola, varapuheenjohtaja
markku.saari@kymp.net
Puh. 040-055 1548
Kymenlaaksolainen yrittäjä Tuomas Kukkonen valloittaa kaurajuomatuotteilla nyt Aasiaa –Tänä vuonna yritys tehnee jo yli miljoonan liikevaihdon
Kymen Sanomat 1.6.2024
Janne Rönkkö
Kukkosen perustaman Avenaturin kaurajogurtteja ja -juomia on kaupan jo Japanissa, Etelä-Koreassa ja Taiwanissa. Kesän aikana kauratuotteita lähtee Kiinan markkinoille.
Tuomas Kukkonen sanoo, että Avenaturin tavoite Aasian markkinoilla on vähintään kymmenen miljoonan euron liikevaihto. Arkistokuva. Katja Juurikko
Yrittäjä Tuomas Kukkonen on tänä keväänä polkaissut käyntiin miljoonabisneksen Aasiassa.
Vuonna 2021 perustettu yritys Avenatur oy aloitti varsinaisen kaupallisen toiminnan tänä vuonna. Kaurajuomatuotteita Kaukoidässä kauppaavan yrityksen liikevaihto noussee tänä vuonna jo yli miljoonan euron.
–Pari vuotta olemme rakentaneet markkinaa, ja nyt esimerkiksi Japanissa Avenaturin tuotteita on tarjolla jo noin 300 myymälässä, Tuomas Kukkonen kertoo.
Japanin lisäksi esimerkiksi kaurajogurtteja ja -juomia on kaupoissa myös Etelä-Koreassa ja Taiwanissa.
Miljoona alkurahoitusta
Kouvolalainen Kukkonen sanoo, että vientimarkkinoiden valloittaminen omilla tuotteilla on vuosia kestävä tie. Alku on ollut vähintäänkin lupaava.
–Ei tässä mitään raaputusarpavoittoja olla hakemassakaan. Tuotteet on myytävä purkki purkilta.
Yrityksen kahden ensimmäisen vuoden 2021–2022 liikevaihto oli yhteensä noin 50000 euroa. Se koostui koe-eristä ja näytetoimituksista.
Tilikauden tulos oli noilta kahdelta vuodelta miinuksella noin 480000 euroa.
–Olemme keränneet yritykselle rahoitusta miljoona euroa. Alkuvaiheissa brändin luominen ja esimerkiksi sosiaalisen median alustojen luominen ottaa rahaa, Kukkonen sanoo.
Kukkonen on pääomistaja
Tällä hetkellä Avenatur on Kukkosen mukaan jo kannattava yritys.
–Kuukausittainen liikevaihto on tällä hetkellä noin 100000 euroa, eli tällä tahdilla vuosi menee reilusti yli miljoonan euron. Sijoituksille alkaa tulla katettakin.
Avenatur aloitti Kaukoidän markkinoiden valloittamisen Japanista. Kukkosen Japanissa asuva
liettualainen liikekumppani hoitaa asioita paikan päällä.
–Itse olen Avenaturissa pääomistaja ja yksi rahoittajista. Olen myös kehittänyt yrityksen tuotteet. Käytännössä hoidamme liikekumppanin kanssa kahdestaan yrityksen asioita, Kukkonen kertoo.
Virallisesti Kukkonen on Avenaturin toimitusjohtaja ja myös hallituksen puheenjohtaja.
Osa tuotteista Kouvolasta
Avenatur on keskittynyt kaurajuomatuotteisiin, esimerkiksi jogurtteihin ja kermoihin.
Avenatur on ulkoistanut tuotteiden valmistuksen: osan tuotteista tekee kouvolalainen Finnish Food Factory ja osa tulee muilta kotimaisilta sopimusvalmistajilta.
Tuomas Kukkonen on Finnish Food Factoryn pääomistaja. Hän istuu myös yhtiön hallituksen puheenjohtajana.
Avenaturin kaurajuomaa oli jaossa Kouvolassa Sairaalamäki24-tempauksessa. Jussi Lopperi
Suomi ja Eurooppa kypsiä markkinoita
Kukkosen mukaan yksi olennainen syy Avenaturin perustamiseen oli se, että Suomi ja koko Eurooppa ovat kaurapohjaisille tuotteille varsin kypsä markkina.
Kasvun paikkoja ei Euroopassa ole enää samalla tavalla kuin esimerkiksi Aasiassa.
Avenaturin tavoitteena on laajentaa tarjontaa tuntuvasti jo tämän vuoden aikana.
–Kiinaan lähtee jo kesän aikana tuotteita. Viimeistään syksyllä ovat vuorossa Vietnam ja Malesia ja todennäköisesti myös Indonesia.
Tavoitteena 10 miljoonan liikevaihto
Kukkosen mukaan jatkon sanelee luonnollisesti tuotteiden kysyntä.
–Palaute on tietenkin myös olennainen asia. Esimerkiksi Kiinassa markkina ei ole yksi iso kokonaisuus.
Avenaturin minimitavoite on saavuttaa Aasiassa yli kymmenen miljoonan euron liikevaihto.
Kukkosen mukaan tavoitteen saavuttamiselle ei ole kiirettä. Yritys etenee Kukkosen sanoin mieluummin hitaasti ja rauhallisesti kuin hätäilemällä.
–Olemme periaatteessa kahden miehen myynti- ja markkinointiyritys. Kaikki muu on ulkoistettu.
Kukkosen mukaan myynti ja markkinointi hoidetaan yhteistyössä jakelukumppaneiden kanssa.
–Omaa työvoimaa palkataan tarpeen mukaan kehittämään markkinakohtaista myyntiä.
Suomalaisuudella hyvä kaiku
Kukkonen sanoo, että esimerkiksi Japanissa suomalaisuudella on hyvä kaiku.
–Kyllä suomalaisuudella on merkitystä. Kukaan ei epäile kaurajuomapurkin saadessaan, onko sisällä kaurajuomaa vai sahajauhoja.
Kaikki näyttää tässä vaiheessa lupaavalta.
–Kun tuotteet ovat laadukkaita, menestyskin on mahdollista, Kukkonen tiivistää.
Ideakymi-kilpailuun tuli 79 ehdotusta – "Naisilla on hyviä ideoita, joten heitä pitäisi saada enemmän mukaan"
Kymen Sanomat 29.11.2023
Outi Palmu
Uusia innovaatioita hakevaan Ideakymi-kilpailuun lähetettiin 79 ehdotusta. Kymen
Innovaatioyhdistyksen ja Kymenlaakson Innovaatioverkoston toteuttama kilpailu järjestetään nyt toista kertaa. Sen tavoitteena on etsiä ja palkita innovaatioita, keksintöjä tai ideoita, joilla voi olla
kaupallista potentiaalia.
–Kymenlaaksossa on menetetty työpaikkoja. Kilpailun perimmäisenä tarkoituksena on löytää uusia ideoita, joista kehittyy uutta yritystoimintaa, Kymen Innovaatio-yhdistyksen puheenjohtaja Markku
Merovuo kertoo.
Metsäteollisuuteen nojaavassa Kymenlaaksossa on viime vuosina menetetty työpaikkoja. Ideakymi-kilpailun tavoitteena on löytää uusia ideoita, joista kehittyy uutta yritystoimintaa. KAI SKYTTÄ
Toista kertaa järjestettävän kilpailun tavoitteena on löytää uusia ideoita, joista kehittyy uutta yritystoimintaa. Voittajat palkitaan tammi–helmikuun vaihteessa.
Neljään sarjaan jakautuvan kilpailun ensimmäinen vaihe päättyi 15. marraskuuta. Eniten
ehdotuksia, eli 29 kappaletta, tuli liikeideasarjaan. Keksintösarja keräsi 24 ehdotusta.
Kierrätyssarjaan lähetettiin 11 ehdotusta, ja kahteen ideasarjaan saatiin yhteensä 15 ehdotusta.
Ensimmäinen kilpailu pidettiin vuosina 2020–2021, jolloin siihen lähettiin 94 ehdotusta.
–Vaikka viimeksi ehdotuksia tuli enemmän, tällä kertaa ne jakautuivat enemmän kaupallisuuteen
tähtääviin innovaatioihin yleisideoiden sijasta. Voisi siis sanoa, että ideat olivat vähän valmiimpia.
Mukana vain 21 naista
Kilpailuun osallistui 64 henkilöä, joten osalta on mukana useampia ehdotuksia. Merovuon mukaan
tällä kertaa yritysten määrä jäi melko vähäiseksi.
–Toivomme, että yrityksiä olisi ollut enemmänkin, sillä tuotekehitys on yritykselle jatkuva
henkivakuutus.
Suurin osa kilpailuun osallistuneista innovaattoreista on 30–60-vuotiaita. Merovuo on
ikäjakaumaan tyytyväinen, vaikka olisi mielellään vastaanottanut tätä nuorempienkin ehdotuksia.
–Naisia osallistujista on 21 ja miehiä 43. Naisilla on hyviä ideoita, joten heitä pitäisi saada
enemmän mukaan.
Voittajat palkitaan tammi–helmikuussa
Kilpailuprosessi jatkuu Kymenlaakson Innovaatioverkoston jäsenorganisaatioiden edustajista
kootun arviointiraadin toimesta. Raadin puheenjohtajana toimiva Merovuo arvioi, että parhaat
ehdotukset ovat selvillä tammikuun alkuun mennessä.
Kilpailu päättyy tammi–helmikuun vaihteessa 2024 järjestettävään Innovaatiosymposiumiin, jossa
jaetaan palkinnot ja muut huomionosoitukset. Keksintö- ja kierrätyssarjan pääpalkinnot ovat 2500
euroa. Liikeideasarjan voittaja saa 1000 euroa. Ideasarjoissa jaetaan kolme 300 euron ja kolme 500
euron palkintoa.
Ideakymi-kilpailu rahoitetaan osana Kymenlaakson Liiton AKKE-projektia, jota hallinnoi Kymen
Innovaatioyhdistys Kymenlaakson Innovaatioverkoston puolesta. Projektirahoitus kattaa myös
kolmannen Ideakymin kustannuksia. Kilpailun palkinnot rahoitetaan verkoston jäsenten,
Yksinyrittäjäinsäätiön ja Kymenlaakson Osuuspankin toimesta.
Merovuo kertoo, että Kymen Innovaatioyhdistyksen tavoitteena on tehdä kilpailusta jatkuva, niin,
että se järjestetään kahden vuoden välein. Seuraava Ideakymi pidetään vuonna 2025.
–Kilpailun pyrkimyksenä on auttaa innovaattoreita alkuvaiheessa, jotta ideat eivät jäisi
pöytälaatikkoon. Edellisen kilpailun voittajaehdotusten pohjalta on jo syntynyt yritystoimintaa.
Uusi puu järjestää 1.–31.3.2023 yleisöäänestyksen, jossa yleisöllä on tilaisuus tutustua Uusi puu 2023 -kilpailussa mukana oleviin puupohjaisiin tuotteisiin ja ratkaisuihin. Tutustu ehdokkaiden esittelyihin ja äänestä omaa suosikkiasi. Äänestäjien kesken arvotaan 10 kpl Uusi puu -kasseja.
Kilpailun osallistujat 2023
Yleisöäänestyksen aikataulu
Uusi puu -kilpailun yleisöäänestyksen tavoitteena on tehdä tutuksi vuoden 2023 Uusi puu -kilpailuun osallistuneita puupohjaisia innovaatioita, jotka vastaavat globaaleihin haasteisiin. Linkki äänestyslomakkeeseen: https://www.lyyti.fi/questions/276f8710cd
Aikataulu:
Lisätietoja: Virpi Korhonen, Projektipäällikkö uusi puu -hanke
virpi.korhonen (at) uusipuu.fi, Puh. 0400 697973
Kymen Innovaatioyhdistyksen viime kokouksessa hyväksyttiin 5 uutta jäsentä. Tämä on merkki siitä, että keksintöjen ja innovaatioiden merkitys on ruvettu sisäistämään. Jotain kertoo myös se, että innovaatiotoiminta on noussut esityslistoihin myös vaaleihin valmistuvilla puolueilla. Se lupaa hyvää myös Keksintösäätiölle, joka valmistelee valtakunnallista ohjelmaa idea-, keksintö- ja innovaatiotoiminnan tehostamiseen.
Keksinnöillä ja uusilla liikeideoilla saadaan aikaan uutta liiketoiminta ja työllisyyttä. Niillä on suuri merkitys erityisesti Kymenlaakson elinvoiman kehittämisen kannalta. Maakuntamme sijoittuu tällä hetkellä näissä asioissa valitettavasti häntäpäähän maamme maakuntien välisessä tilastovertailussa. Kansallinen Keksintösäätiö osallistuu aktiivisesti kehityssuunnan muuttamiseen yhdessä maakuntamme elinkeino- ja koulutustoimijoiden kanssa.
Kymen Innovaatioyhdistys avasi toimintavuotensa järjestämällä hallituksen ja jäsenten yhteiskokouksen sekä yritysvierailun kouvolalaisessa Finnish Food Factor Oy:ssä 25.päivänä tammikuuta. Mukaan oli kutsuttu myös kaksi vuotta sitten järjestettyyn IdeaKymi-kilpailuun osallistuneet, Kymenlaakson Innovaatioverkoston johtoryhmän jäsenet sekä muutamia tunnettuja keksijöitä sekä innovaattoreita. Kolmekymmentä kokoustajaa saivat samalla tilaisuuden tutustua uuteen ja voimakkaasti kasvavaan elintarviketehtaaseen sekä sen perustajaan, yritysneuvos ja sarjayrittäjä Raino Kukkosen kunnioitettavaan yrittäjätarinaan.
Yhdistys koordinoi ja neuvottelee parhaillaan hankerahoituksesta toteuttaakseen yhdessä Kymenlaakson 12 keskeisen elinkeino- ja koulutusorganisaatioiden muodostaman innovaatioverkoston kanssa seuraava IdeaKymi-kilpailun järjestämisen kuluvan vuoden aikana. Vuosina 2019-2020 järjestettyyn IdeaKymi-kilpailuun saatiin 94 ehdotusta keksintö- liikeidea- ja ideasarjoihin. Osassa niistä on edetty jo kaupallistumisvaiheisiin.
Lisätietoja:
Markku Merovuo, Kymen Innovaatioyhdistyksen puheenjohtaja
Puhelin 044 3331891
Markku Saari, Kymen Innovaatioyhdistyksen varapuheenjohtaja
Puhelin 0400 551548
Maksuton viestintäpalvelu keksijöiden, innovaattoreiden ja pk-yritysten käyttöön
KEKSINTÖSÄÄTIÖ | 16.09.2022 | UUTISET
Keksintösäätiön Ideajalostamo tuo saataville uuden palvelun joka auttaa idean ja keksinnön esittelymateriaalien tuottamisessa.
Keksintösäätiö käynnistää graafista ja viestintämateriaalia tuottavan Grafituki-palvelun. Palvelu on tarkoitettu keksijöiden, innovaattoreiden ja pk-yritysten käyttöön ja on sen käyttäjille maksuton.
Grafituki-palvelu korjaa puutteen, joka on hyvin monella keksijällä, innovaattorilla ja pk-yrittäjällä. Omasta ideasta tai innovaatiosta ei osata kertoa riittävän selkeästi niin, että viesti menisi perille ja asiakas, rahoittaja tai kumppaniyritys saisi hyvän käsityksen esitetystä asiasta.
– Monilta keksijöiltä puuttuu ideansa dokumentointi, jonka avulla sitä voisi paremmin esitellä. Pelkästään puhumalla asiaa ei kuitenkaan voi edistää, joten esittelykalvoja, nettisivuja ja dokumentaatiota on tehtävä. Mutta sen tekeminen ei sitten olekaan enää ihan lasten leikkiä, ja vaatii hyvin paljon työtä ja taitoa, kertoo kokemuksistaan Keksintösäätiön puheenjohtaja Juhani Talvela.
Grafituki-palvelun tuottavat Keksintösäätiön viestinnän ja graafisen suunnittelun ammattilaiset, jotka konkreettisesti auttavat asiakkaitaan tuottamaan parempaa viestintää. Palvelun sisältö riippuu asiakkaan tarpeesta, ja voidaan räätälöidä tapauskohtaisesti. Se voi olla vaikkapa visuaalista suunnittelua, grafiikan tuottamista, mediatiedotteita, nettisivujen suunnittelua ym.
Tarjolla ei kuitenkaan ole rajatonta resurssia. Tekemistä pitää siis rajoittaa ja se tapahtuu ensisijaisesti saatujen hakemusten arvioinnilla. Parhaat hakemukset hyväksytään ja työ tehdään näiden asiakkaiden konkreettisten tarpeiden pohjalta. Keksintösäätiö tarjoaa palvelun edistääkseen keksijöiden ja innovaattoreiden, sekä vähillä resursseilla toimivien pk-yritysten työtä ja toimintaa. Pyrimme tällä palvelulla helpottamaan graafisen viestintämateriaalin tuottamista ja viestinnän tekemistä.
Grafituki-palvelu kytkeytyy Keksintösäätiössä kehitystyön alla olevaan Ideajalostamo-palveluun. Ideajalostamosta kaavaillaan seuraavaa suurta innovaatiota Suomen Innovaatiojärjestelmään.
Lue palvelusta lisää ja hae Grafituki-palvelua https://www.keksintosaatio.fi/ideajalostamo/grafituki/
Keksintösäätiö käsittelee saadut hakemukset ja ilmoittaa päätökset kahden viikon kuluessa hakemuksesta.