Opiskelijatiimejä palkittiin Ideamessuilla

Liiketalouden ja sisustusarkkitehtuurin opiskelijat esittelivät syksyn aikana kehittämiään ideoitaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ideasta innovaatioon -opintojakson Ideamessuilla. Ne järjestettiin joulukuun alussa Kouvolan synergiakeskus Kohoassa. Ideatiimien esittelyosastoja oli paikalla 13. Ideamessut olivat osa Ideajalostamo Kymenlaakso -hankkeen Ideat itämään! -tapahtumaa, jossa kuultiin inspiroivia tarinoita ideoiden ja innovaatioiden sinnikkäästä eteenpäin viemisestä.

”Koska innovaatiot eivät kehity itsestään, on luovuutta ja ideointia kannustavan kulttuurin rakentaminen nostettava keskeiseksi arkiarvoksi ammattikorkeakoulumme sisällä ja varsinkin täällä Kymenlaaksossa”, kertoo Ideasta innovaatioon – opintojakson opettajana jo vuosia toiminut lehtori Kirsi Soulamo. ”On äärimmäisen tärkeää kannustaa opiskelijoita ottamaan käyttöön luovuuttaan ja toteuttamaan ideoitaan käytännössä, eikä vain tyytyä jonkun toisen tarjoamiin ratkaisuihin”, Soulamo jatkaa. 

Ideasta innovaatioon opintojaksoon on yhdistetty luontevasti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun TKI-toiminta, sillä opintojaksolla toisena opettajana toimineen TKI-asiantuntija Tiina Savallammen päivätyö painottuu muun muassa yritysten kehittämiseen luovuuden ja muotoilun menetelmien avulla. ”Tällä hetkellä kehittämishankkeissa, joissa työskentelen, käsitellään innovaatiotoimintaa, kestävää kehitystä sekä uusia teknologioita. Oli luontevaa tuoda myös näihin liittyviä näkökulmia kurssin sisällöiksi ja inspiraatioksi”, Tiina summaa. 

Ideamessuilla nähtiin arkea helpottavia tuoteideoita sekä ratkaisuehdotuksia globaaleihin ongelmiin

Opiskelijatiimien ideat vaihtelivat globaalien haasteiden ratkaisuista omaa lähiympäristöä parantaviin tuotteisiin ja palveluihin sekä sosiaalisten innovaatioiden ituihin. Ideoita esiteltiin videoiden ja erilaisten visualisointien sekä käsin kosketeltavien prototyyppien avulla. Prototyypin tarkoitus on havainnollistaa ja konkretisoida ideaa, jotta hänkin, joka tutustuu ideaan ensimmäistä kertaa, saisi siitä heti hyvän ymmärryksen ja pystyisi jopa testaamaan ideaa käytännössä. Testaus on tärkeä vaihe tuote- ja palvelukehityksessä. Sen avulla saadaan kerättyä käyttäjäpalautetta sekä huomataan mahdolliset virheet ennen kuin tuote etenee kehityspolulla eteenpäin. Virheiden löytäminen tässä vaiheessa säästää kustannuksissa.

Kymenlaakson Ideajalostamo-hanke palkitsi Girls Night-tiimin

Ideamessujen päätteeksi parhaita opiskelijatiimejä myös palkittiin. Tiimin ”Girls Night” jäsenet Sanna Näre, Emil Malo, Sonja Pitkänen ja Salla Schwartz etenivät erittäin määrätietoisesti oman ideansa ja konseptinsa kehittämisessä. Palkinnoksi he saivat Xamk-hupparit.  ”KriisiKamut -idean pyrkimyksenä on ollut lisätä tietoisuutta nuorten mielenterveyskriisistä”, tiimin jäsenet kertovat. ”KriisiKamut menevät festivaaleille ja haluavat siellä nuoriin vetoavalla ständillään ja ammattilaiskumppaneiden kanssa muistuttaa nuoria festivaalikävijöitä sekä heidän läheisiään siitä, että yksin ei tarvitse, eikä pidä jäädä. Jokainen on tärkeä”, jatkavat tiimiläiset ideansa kuvailua. Idean palkitsi Kymenlaakson Ideajalostamo -hankkeen tiimi yhdessä puhujavieraana olleen Dribla Oy:n kanssa.

Kymen Innovaatioyhdistys ry palkitsi PRE-IdeaKymi-kunniakirjalla yhden valitsemansa opiskelijatiimin 

Kolmen Kopla -nimisen tiimin palkittu opiskelijainnovaatio on Burnout Protection -järjestelmä, jonka ideointiprosessia tiimin jäsenet kuvaavat seuraavasti:

 ” Meidän ideamme Burnout Protection järjestelmäinnovaatiosta syntyi Xamkin Ideasta innovaatioon -kurssilla, jossa muodostimme ryhmät ja aloitimme ideoimisen yhdessä. Aluksi keskityimme kolmeen ongelmaan, joista yksi oli ihmisten jaksaminen työelämässä. Tämän jälkeen syvennyimme ongelmaan ja tutustuimme tarkemmin työuupumukseen Suomessa. Erään ryhmäläisemme ehdotuksesta saimme idean yhdistää kauppojen asiakastyytyväisyyteen liittyvä "hymynaama" nappula työntekijöiden uloskirjausjärjestelmään. Tällä tavalla työnantaja voisi seurata työntekijöidensä jaksamista ajantasaisesti jopa päivätasolla.

Idean taustalla ei ollut työntekijän syyllistäminen, vaan tarkoitus oli tarjota työnantajille työkalu, jonka avulla he voisivat parantaa työpaikkansa olosuhteita. Tutkimuksiemme mukaan burnoutin taustalla ei useimmiten ole ongelma työntekijässä itsessään, vaan enemmänkin työympäristössä. Halusimme yhdistää Burnout Protection -järjestelmän uloskirjausten yhteyteen, jotta jaksaminen voitaisiin yhdistää yksilötasolle ja työnantajat osaisivat puuttua työntekijöidensä ongelmiin ajoissa. Paras keino burnoutin torjuntaan on ennaltaehkäisy, ja siksi on tärkeää puuttua ongelmiin ennen kuin ne pääsevät eskaloitumaan.

Emme ole vielä miettineet, että veisimme ideaa eteenpäin, mutta ideamessujen jälkeen olemme sitä hiukan porukassamme miettineet. Saa nähdä, mihin suuntaan se vie. Kokonaisuudessaan idea oli onnistunut, ja koko prosessi oli hyvin mielekästä ja palkitsevaa tekemistä.” 

Kuvassa ”Kolmen Kopla” opiskelijatiimi. Keskellä Rasmus Sipola, Nea Kittilä ja Viivi Kilkki. Oikealla Kymen Innovaatioyhdistyksen puheenjohtaja Markku Merovuo ja vasemmalla varapuheenjohtaja Markku Saari (kuva: Annika Salmi)

Kirjoittajat

Kirsi Soulamo on Xamkin liiketalouden lehtori Kouvolasta. Hän on osallistunut myös TKI-toimintaan yrittäjyyttä edistävissä hankkeissa. Tällä hetkellä Soulamo työstää väitöskirjaansa rohkeudesta ja sen kehittämisestä ryhmäcoachingin sekä positiivisen psykologian interventioiden avulla. 

Kirsi Soulamo | LinkedIn 

Tiina Savallampi on projektipäällikkö ja TKI-asiantuntija luovan talouden tutkimusyksikössä. 

Tiina Savallampi | LinkedIn

Markku Saari on Kymen innovaatioyhdistyksen varapuheenjohtaja Kouvolasta. 

markku.saari@kymp.net 

Ideajalostamo Kymenlaakso -hanke tukee yrityksiä, keksijöitä ja yrittäjiksi aikovia jalostamaan ideoitaan ja keksintöjään tuottavaksi liiketoiminnaksi. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama Kymenlaakson liiton myöntövaltuudella.

Kymen Innovaatioyhdistys ry kehittää kymenlaaksolaista innovaatiotoimintaa muun muassa IdeaKymi-kilpailujen sekä yritysvierailujen avulla  - yhteistyössä Kymenlaakson Innovaatioverkoston kanssa. Siihen kuuluu 14 maakunnallista elinkeino-, koulutus- ja yritysten edunvalvontaorganisaatiota.

Kymen Innovaatioyhdistyksen jäsenkirje 2/2024

Kymen Innovaatioyhdistyksen oma toiminta

Suuri osa toimintaamme on tällä hetkellä ensimmäisenä Suomessa perustetun maakunnallisen
innovaatioverkoston ylösajo ja kehittäminen. Siitä jäljempänä tarkemmin. Yhdistyksen omassa
toiminnassa on viime aikoina painotettu yritysvierailuja yhteiskokousten rinnalla. Tämä on ollut
hyvä valinta, koska jäsenmäärämme on ruvennut mukavasti kasvamaan. Vierailukohteet ovatkin
olleet onnistuneita. Aloitimme ne Vikmanin Kivestä. Supergroundin toimitusjohtaja kertoi meille
miten hyvänmakuista ruokaa tehdään kananluista ja kalanperkeistä. Tutustumismatkalla Vantaan
Heurekaan saimme kuulla Solar Foodin toimitusjohtajalta miten valmistetaan ruokaa pelkästä
ilmasta. Finnish Food Factory on tällä hetkellä Suomen Startup-yritysten listalla. Tecoil myytiin
ranskalaisille. Kouvolan Lakritsissa tehtiin sukupolvenvaihdos. Viimeksi vierailimme Shipstore
Nymanissa ja tutustuimme laivamuonittajan kansainväliseen maailmaan. Kokouksissamme on
kuitenkin päätettävä virallisista asioista, jotta toimimme on yhdistyslain mukaista ja että arki pyörii.
Viestinnässä olemme painottaneet kotisivuamme kymeninno.fi ja Facebookia.

Seuraavaa vuosikokousta silmällä pitäen käynnistämme keskustelun siitä, että onko jäsenistöllä
mielessä jotain muuta mitä vielä voisimme yhdessä tehdä. Sen vuoksi asia on seuraavan
kokouksen ja yritysvierailun esityslistalla. Muistakaa siis ilmoittautua viimeistään maanantaina
18.11 kokoukseemme Kouvolassa 20.11 alkaen klo 17.00. Tällä kertaa vierailemme Kinnossa,
missä yhtiön Innovaatioasiamies Jukka Antila kertoo omasta työprosessistaan keksijöiden ja
innovaattoreiden toiminnan ohjaamisessa kohti kaupallisia markkinoita. Lisäksi kaksi paikallista
keksijää esittelee omat aikaansaannoksensa.

Verkostoitunut Kymen Innovaatioyhdistys

Verkostoitumisen vaikutus näkyy yhdistyksemme toiminnassa. Se että yksittäinen jäsen pitää
innovaatiotoiminnan edistämistä tärkeänä näkyy vipuvaikutuksena Kymenlaakson innovaatio-
verkoston kautta moninkertaisesti. Konkreettisesti verkostotoiminta on näyttäytynyt Ideakymi-
kilpailuina, joita on yhteistyössä verkoston kanssa järjestetty kaksi kertaa. Seuraava kilpailu on
tulossa ensi vuonna 2025 syksyllä. Täyteen mittaansa kasvanut verkoston viestintätiimi omine
viestintäkanavineen – sekin ensimmäinen Suomessa - lisää viestintä- ja markkinointivoimaa
moninkertaistaen innovaatioviestinnän vaikutuksen maakunnassamme. Kymenlaakson
Työvoimapalveluiden siirtyminen Kaakkois-Suomen Te-toimistosta Kotkan ja Kouvolan
kaupungeille, nosti myös samalla innovaatioverkoston jäsenmäärän 14 jäsenorganisaatioon.
Vaikka verkoston toiminta tapahtuu Kymenlaakson alueella, sen vaikutukset tuntuvat
Keksintösäätiön kanssa harjoitetun yhteistyön avulla myös kansallisesti. Verkosto onkin pilotoinnin
kautta vaikuttamassa Keksintösäätiön Ideajalostamon kehittymiseen kolmen painopisteen kautta,
jotka ovat maakunnallinen ideakilpailu, verkostotoiminta ja innovaatioviestintä. Kiinteä
yhteistoiminta muiden pilottien kuten Kymenlaakson(Xamk) ja Satakunnan pilottiprojektien kanssa,
tehostavat toimintaa entisestään ja vievät muun muassa nettipohjaisen palvelualustan kehittymistä
eteenpäin. Ideajalostamo tuo valmistuessaan keksijöille ja kaikille innovaatiotoimijoille sähköisen
alustan yhteisen ja turvallisen toimintaympäristön, missä ideoita voidaan kehittää tehokkaasti
maakuntamme elinvoiman kasvattamiseksi.

Terveisin
Markku Merovuo, puheenjohtaja
Puhelin 044333 1891, sähköposti markku.merovuo@gmail.com

Aineettomia tarinoita digitaalisessa ympäristössä

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) käynnistää keskiviikkona 6.11.2024 viestintäkampanjan, joka pyrkii lisäämään pk-yritysten ja yrittäjien tietoisuutta aineettoman omaisuuden suojaamisen tärkeydestä nyt ja tulevaisuudessa. Kampanjassa nostetaan esille erityisesti digitaalisia ratkaisuja kehittävät yritykset ja niiden liiketoiminnassaan hyödyntämät aineettomat oikeudet.

Kampanja koostuu aineettomiatarinoita.fi–verkkosivustosta, markkinointivideosta sekä yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa toteutetuista haastatteluista. Niissä neljän eri yrityksen edustajat jakavat näkemyksiään ja kokemuksiaan siitä, miten aineettoman omaisuuden suojaaminen aineettomilla oikeuksilla on tukenut heidän liiketoimintaansa.

Kampanja tulee näkymään 6.11.-6.12.2024 muun muassa Sanoma Median sähköisissä kanavissa sekä PRH:n sosiaalisessa mediassa. Sen pääasiallisena rahoittajana toimii Euroopan unionin teollisoikeusvirasto EUIPO.

Kampanja on jatkoa syksyllä 2023 toteutetulle muotoiluun ja mallioikeuteen painottuneeseen viestintäkampanjaan.

Lisätietoja kampanjasta löytyy PRH:n verkkosivustolta.

Kampanjasivuston löydät osoitteesta www.aineettomiatarinoita.fi

Muutoksia Ely-keskuksen palveluihin

Kymenlaakson innovaatioverkostossa Ely-keskuksen edustajana toimiva Asko Jaakkola valaisee innovaattoreita ja innovatiivisia yrityksiä Ely-keskuksen ja Business Finlandin muutoksista ja palveluista seuraavasti:

Yrityksen kehittämispalvelun konsulttipalvelu on lakannut

Aiemmin käytössä ollut ELY-keskusten yritysten kehittämispalvelu, jolla yritys saattoi ostaa ja hyödyntää kehittämisessä tarvitsemiaan valmiiksi kilpailutettuja vahvasti tuettuja konsulttipalveluja, on lakannut. Osana valtion talouden säästötoimia yritysten kehittämispalvelut lakkasivat vuoden 2024 alusta.

Innovaatiosetelin haku sulkeutuu

Nyt on myös tehty päätös, että Business Finlandin Innovaatiosetelin haku suljetaan 17.10.2024 lähtien. Innovaatioseteli oli tarkoitettu alle 5-vuotiaille pienille yrityksille kansainvälistä potentiaalia omaavan tuotteen tai palvelun kehittämiseen ja setelillä oli mahdollista hankkia asiantuntijapalvelua ja innovaation kehittämiseen kaivattavaa osaamista.

Kymenlaakson TE-palvelut siirtyvät työllisyysalueitten hoidettavaksi

Jos yritystä ei ole vielä perustettu, eteenpäin auttavat tahot ovat vuoden 2024 loppuun saakka Kaakkois-Suomen TE-toimisto ja alueen elinkeinoyhtiöt Cursor Oy ja Kouvola Innovation Oy. TE-palvelujen siirtyessä vuoden vaihteessa kuntien ja kuntayhtymien muodostamien työllisyysalueitten vastuulle myös työllisyysalueitten yritysasioita hoitavat henkilöt voivat auttaa.

Aloittavien ja toimivien yritysten tuki

Aloittava yrittäjä saa parhaan avun elinkeinoyhtiöiltä ja TE-palveluista, mutta jo hyvin varhaisessa yritystoiminnan vaiheessa kannattaa tiedustella ELY-keskuksesta yrityksen kehittämisavustuksen mahdollisuuksia. Sen kautta kehittämiseen voi saada 50% tuen ja investointeihin 20-40% tuen. Normaaliin yritystoimintaan tukea ei kuitenkaan myönnetä ja merkittävästä kilpailua vääristämättömästä kehittämisestä pitää olla kyse. Yksinyrittäjillä
pitäisi myös olla ainakin lähiajan suunnitelmissa tavoitteena palkata työntekijä. Maaseutualueella yritystoimintaa aloittava voi saada tukea myös Leader-ryhmiltä, joiden tukivalikoimaan kuuluu muun muassa 100 % tuki asiantuntijapalvelujen hankintaan, kun kustannus on joitakin tuhansia euroja.

Toimiville Kymenlaaksolaisille yrityksille on vuonna 2024 käytössä poikkeuksellisen runsaasti yrityksen kehittämisavustusta (JTF) ja haku on auki aina 13.12.2024 saakka. Hakuilmoitus ja hakulinkit löytyvät sivuilta www.rakennerahastot.fi. Joulukuun puolen välin jälkeenkin kannattaa kehittämistarpeiden tullessa mieleen olla yhteydessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yritysasiantuntijoihin, jotka voivat auttaa kehittämisasioissa
eteenpäin. Yrityksen kehittämisavustus JTF:n lisäksi mahdollisuuksia yrityksen kehittämiseen tarjoaa myös EU:n maaseuturahoitus, jos yritys sijaitsee määritellyllä maaseutualueella. Maaseudun yritysrahoituksessa on jatkuva haku. Kymenlaaksossa maaseutualueeksi luetaan kaikki muu paitsi Kotkan ja Kouvolan ydinkeskustat

lähiympäristöineen, joten maaseuturahoitus on mahdollista monelle yritykselle. Maaseudun yritysrahoituksessa ELY-keskuksen lisäksi myös Leader-ryhmät voivat auttaa rahoituksen haussa.

Apua kansainvälistymiseen

Kansainvälistymistä ja vientitoimintaa tavoitteleva ja kehittävä yritys voi hyödyntää ELY:n lisäksi Business Finlandin ja Ulkoministeriön palveluja. Niitä ovat kansainvälisen kontaktiverkoston lisäksi Business Finlandin rahoitukset kuten TEMPO ja EXPLORER.

Tempo-rahoitus on tarkoitettu alle 5-vuotiaille startup-yrityksille, joilla on uusi tuote- tai palveluidea. Rahoituksella yritys voi valmistella kansainvälistä kasvua hankkimalla palautetta potentiaalisilta asiakkailta sekä kartoittamalla tuotteen kysyntää ja toimivuutta kansainvälisillä markkinoilla. Rahoituksen saamiseksi yrityksellä tulee olla vähintään kahden henkilön sitoutunut Suomessa työskentelevä tiimi.

Explorer-rahoituspalvelujen avulla yritys voi hankkia tietoa uudesta kansainvälisestä markkinasta ja vaikka osallistua pk-yritysryhmässä ulkomaisille ammattimessuille. Alueen elinkeinotoimijoiden projektit ja niiden hyödyntäminen. Jos tuntuu, että edellä kuvatut palvelut eivät ihan vastaa omaa tilannetta tai tarvetta, niin
innovaattoreiden kannattaa olla tarkkana ja seurata jatkuvasti myös alueemme hanketoimijoiden, kuten kuntien ja kaupunkien sekä oppilaitosten ja elinkeinoyhtiöiden projektitoimintaa. Usein projektien kautta on saatavissa vetoapua kehittämiseen ja projektit tarjoavat myös mahdollisuuksia päästä yhteistyöhön eri verkostojen, palveluntarjoajien ja muiden yritysten kanssa. Projektien tavoitteena on alueemme elinkeinoelämän
virkistäminen, uuden kehittäminen ja hyvin usein uutta kehittävien pientenkin yritysten auttaminen eteenpäin. Näitä projekteja ja niiden tarjoamia, välillä hyvinkin konkreettisia, palveluja voisivat yritykset aktiivisemmin hyödyntää. Yritykset ovat myös aina tervetulleita haastamaan projektitoimijoita suunnittelemaan entistä paremmin tarpeitaan vastaavia hankkeita. Väittäisin, että projektitoimijat olisivat tästä vain tyytyväisiä.

Kaakkois-Suomen Ely-keskus auttaa

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toimii alueellisten yrityspalveluiden ja Team Finland toiminnan koordinoija ja meillä on vahva tuntemus rahoitusmahdollisuuksista ja alueemme elinkeinorakenteesta erityispiirteineen. Yrityksen kehittämisasioissa kannattaakin aina ottaa yhteyttä Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen.

Asko Jaakkola
Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kauppamiehenkatu 4, PL 1041, 45101 Kouvola
www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi
tel. +358 29502 9055
tel. +358 50 350 9241
asko.jaakkola@ely-keskus.fi

Kotka, Hamina ja Pyhtää nousevat korkeimpaan yritystukiluokkaan – Yritykset voivat saada 20–40 prosenttia tukea investointeihinsa

Kotka, Hamina ja Pyhtää siirtyvät lokakuun alusta alkaen korkeimpaan eli I-yritystukiluokkaan. I-tukialueella pienet yritykset voivat saada jatkossa 40:n, keskisuuret yritykset 30:n ja suuret yritykset 20 prosentin tuen hyväksyttäviin investointeihinsa.

Asiasta päätti torstaina valtioneuvosto. Aiemmin tukiluokkamuutoksen on hyväksynyt EU:n komissio.

Kymenlaakson liiton aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen on erittäin tyytyväinen päätökseen.

–Tämä on iso ja merkittävä asia. Päätös auttaa selvästi suunnitelmissa olevien hankkeiden liikkeellelähtöä seudulla, Lehtinen toteaa.

Lehtisen mukaan päätös tarkoittaa merkittävää määrää investointitukea alueelle.

Kouvola jäi I-tukialueen ulkopuolelle.

–Valitettavasti emme saaneet koko Kymenlaaksoa sinne. Tukialueisiin mahtuu tietty asukasmäärä, ja työ- ja elinkeinoministeriössä oli priorisoitu eteläinen Kymenlaakso, Lehtinen kertoo.

Aikaisemmin korkeimpaan yritystukiluokkaan ovat Kymenlaaksosta jo kuuluneet rajakunnat Virolahti ja Miehikkälä.

Nykyinen asetus tukialueista on voimassa vuoden 2027 loppuun asti.

Toiveena myönteinen vaikutus työpaikkoihin

Päätös toteuttaa osaltaan Kymenlaakson liiton äkillisen rakennemuutoksen suunnitelmaa. Lehtisen mukaan Etelä-Kymenlaakson nousu samaan tukialueluokkaan Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa on perusteltua.

–Uskon tämän panevan liikkeelle useita merkittäviä, työpaikkoja luovia investointihankkeita. Pienten ja keskisuurten yritysten tukiprosentit nousevat, ja suuret yritykset tulevat nyt myös tukien piiriin.

Valtioneuvosto päätti tuen enimmäisprosenttiosuuksista. Rahan lähteitä pitää Lehtisen mukaan saada Kymenlaaksoon vielä lisää, eli työ yritysten tukemiseksi jatkuu edelleen.

Yritystuet on tarkoitettu vain investointeihin, ne eivät ole toimintatukia. Tuen määrään vaikuttavat muun muassa yritysten kannattavuus ja henkilöstömäärä. Tukien myöntämisestä päättää ELY-keskus.

–Tuet ovat tärkeitä yrityksensä kehittämistä harkitseville. Ne ovat mahdollisia myös uusille yrityksille, jotka tekevät investointeja kalustoon tai teknologiaan, Lehtinen sanoo.

Kotkassa, Haminassa ja Pyhtäällä uutta tulee olemaan suurten yritysten tukimahdollisuus.

–Yksi hyvä esimerkki tukea saaneesta suuryrityksestä on Lieksaan ja Nurmekseen tullut Binderholz, joka työllistää satoja työntekijöitä, Lehtinen kertoo.

Binderholz on itävaltalainen puunjalostuskonserni, johon kuuluva Binderholz Nordic oy toimii Suomessa.

Tukiluokitus tasoittaa alueiden välisiä eroja

I-tukialueeseen kuuluvat Etelä-Kymenlaakson lisäksi Etelä-Karjalasta Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti sekä maakunnista kokonaan Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi.

Kotkan, Haminan ja Pyhtään noustessa I tukiluokkaan 13 kuntaa poistetaan II tukialueesta.

Alueellisten valtiontukien tavoitteena on EU:ssa heikossa asemassa olevien alueiden taloudellinen kehitys. Tuen tarkoituksena on vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tasoittamalla alueiden välisiä eroja.

Kymenlaakson äkillisen rakennemuutoksen suunnitelmaa alettiin tehdä Stora Enson ilmoitettua Sunilan sellutehtaan sulkemisesta. Suunnitelmassa esitetyistä toimista on tehty päätös vt 15:n rahoituksesta.

Aiemmin Kotka ja Hamina ovat saaneet valtion rahoitusta akkuteollisuushankkeisiin yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Koko Kymenlaakso sai Akke- eli alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen tarkoitettua määrärahaa yhteensä 6 miljoonaa euroa.

KYMEN INNOVAATIOYHDISTYKSEN UUTISKIRJE 12.06.2024

Hei! Emme järjestä kokouksia kesällä ja siksi kerron asioista uutiskirjeellä. Kesästä huolimatta kannattaa silloin tällöin käydä kymeninno.fi sivustolla ja yhdistyksen Facebookissa. Lue tästä mitä tapahtuu Innovaatioyhdistyksessä ja Innovaatioverkostossa.

Kymen Innovaatioyhdistys
Seuraava Innovaatioyhdistyksen yritysvierailu ja kokous pidetään näillä näkymin syyskuun ensimmäisellä viikollla Oy Shipstores Nyman & Co Ltd:ssa osoitteessa Runeberginkatu 13 A 48200 Kotka. Yritys on perustettu 70 vuotta sitten laivamuonitusyritykseksi mutta on sen jälkeen laajentunut tukkureihin, vähittäiskauppaan, tax free kauppaan, EU:n sisämarkkinakauppaan ja EU:n ulkopuoliseen Britannian kauppaan sekä Venäjänkauppaan, joka on nyt Ukrainan sodan vuoksi lähes päättynyt. Yrityksen liikevaihto oli v. 2022 8,5 miljoonaa € ja se työllistää 15 henkilöä.
Yrityksen toimitusjohtaja luonnehtii yrityksen toimintaa jatkuvaksi ongelmanratkaisuksi kun asiakkaan tarpeet tyydytetään, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Peter Nyman. Tässä päädytään useinkin hyvin innovatiivisiin ratkaisuihin. Yritys on viime vuosina panostanut merkittävästi aurinkoenergiaan varastointitoiminnassaan. Katso yrityksen kotisivu tästä: https://shipstores-nyman.fi/

Yritysvierailun ohjelma toimii vakiintuneeseen malliin. Aluksi nautitaan Shipstoren tarjoamat kahvit ja pientä purtavaa. Sen jälkeen toimitusjohtaja Peter Nyman kertoo yrityksestään lyhyesti. Sitten tutustutaan paikkoihin perehtymällä esim. laivavarusteluun tai laivapäiväkirjaversioihin tai tehdään varastokierros. Lopuksi pidetään lyhyt yhdistyksen kokous. Markku Saari tekee yritysvierailusta jutun kotisivullemme ja someen.

Keksintömessut Tampereella 21-22.09.
Kun kuulimme, että innovaatiotoiminnan edistäjä Trekeksi (oivallusten osuuskunta Tampereella) järjestää messut https://www.trekeksi.fi, haimme kulujen kattamiseksi Kaakkois-Suomen Osuuspankin yhteisöavustusta. Aloitamme myös keskustelut yhteistoiminnasta Akkeprojektimme sisarprojektin “Kymenlaakson ideajalostamon” kanssa mahdollisesta yhteisosastosta Tampereella. Selvitämme myös onko halukkuutta lähteä Tampereelle Kymenlaaksosta bussilla.

Sivustollamme kymeninno.fi
kannattaa vielä käydä muistelemassa viime yritysvierailuamme mailman parhaan lakritsin syntymäkodissa Kouvolan Lakritsi >Oy:ssä.

Uusille jäsenille tiedoksi, että aiempia yritysvierailujamme voi selata samasta paikasta.

Teknologiasta tuotteiksi säätiön apuraha haettavissa 03.06.-30.09.

Apuraha myönnetään terveellistä, kestävää ja tuottavaa rakennettua ympäristöä edistävälle tuotteelle, palvelulle tai hankkeelle, joka hyödyntää uutta teknologiaa ja osaamista, ja jolla on kansainvälistä potentiaalia. Vuosittain jaettava Teknologiasta tuotteiksi -apuraha on alansa suurin.

Arvostettuja kriteerejä palkitsemiselle ovat energia- ja resurssitehokkuus, hyvän sisäympäristön kehittäminen, alan uudistaminen ja loppukäyttäjien tarpeiden ymmärrys.Hakemus tehdään osoitteessa https://hakemus.teknologiastatuotteiksi.fi/ 3.6.–30.9.2024 välisenä aikana.

Säätiön 30-vuotis juhlavuoden kunniaksi apuraha on poikkeuksellisesti 30.000 €.
Juhlavuoden kunniaksi säätiö päätti myös osallistua Ideakymi kilpailun rahoittamiseen
v. 2025. Katso Ajankohtaista.

Kannattaa myös käydä vilkaisemassa esim. seuraavia uusimpia juttuja: “Kotkalaisnuorten yritys voitti valtakunnallisen kilpailun”. Katso Kilpailut

Avenatur Oy:stä kertova juttu “Kymenlaaksolainen Tuomas Kukkonen valloittaa Aasiaa” liittyy
vahvasti myös kouvolalaiseen Finnish Food Factoryyn, jossa vierailimme. (Selaa alas)

Keksintöuutisissa esitellään erikoisina innovaatioina Snookerin liittyvänä “liitu, joka ei varise” ja
“Tuomarointioivallus”. 

Kymenlaakson innovaatioverkosto
Verkoston suurimpana toimintona on Ideakymi-kilpailujen järjestäminen. Edellisessä kilpailussa
esiin kaivettuja potentiaalisimpia ideoita autetaan nyt eteenpäin koko verkoston voimin. Markku
Saari valmistelee graafikkomme Katariina Tirkkosen kanssa päivitettyä esitettä verkoston
palveluista. Toiminnan rahoitus tapahtuu suurelta osin Kymenlaakson Liiton Akke-rahoituksella.
Palkinnot rahoitetaan muulla rahoituksella. Rahoittajina ovat olleet Verkoston jäsenet,
Yksinyrittäjäin Säätiö, Kaakkois-Suomen Osuuspankki ja Vaninvest Oy. Seuraavassa kilpailussa
uutena rahoittajana on myös Teknologiasta Tuotteiksi Säätiö. Akkerahoitukseen voit käydä
tutustumassa täältä Akke-projekti

Hyvää kesää kaikille!

Lisätietoja Kymen Innovaatioyhdistyksestä tai Kymenlaakson innovaatioverkostosta saa:

Kymenlaaksolainen yrittäjä Tuomas Kukkonen valloittaa kaurajuomatuotteilla nyt Aasiaa –Tänä vuonna yritys tehnee jo yli miljoonan liikevaihdon

Yrittäjä Tuomas Kukkonen on tänä keväänä polkaissut käyntiin miljoonabisneksen Aasiassa.

Vuonna 2021 perustettu yritys Avenatur oy aloitti varsinaisen kaupallisen toiminnan tänä vuonna. Kaurajuomatuotteita Kaukoidässä kauppaavan yrityksen liikevaihto noussee tänä vuonna jo yli miljoonan euron.

–Pari vuotta olemme rakentaneet markkinaa, ja nyt esimerkiksi Japanissa Avenaturin tuotteita on tarjolla jo noin 300 myymälässä, Tuomas Kukkonen kertoo.

Japanin lisäksi esimerkiksi kaurajogurtteja ja -juomia on kaupoissa myös Etelä-Koreassa ja Taiwanissa.

Miljoona alkurahoitusta

Kouvolalainen Kukkonen sanoo, että vientimarkkinoiden valloittaminen omilla tuotteilla on vuosia kestävä tie. Alku on ollut vähintäänkin lupaava.

–Ei tässä mitään raaputusarpavoittoja olla hakemassakaan. Tuotteet on myytävä purkki purkilta.

Yrityksen kahden ensimmäisen vuoden 2021–2022 liikevaihto oli yhteensä noin 50000 euroa. Se koostui koe-eristä ja näytetoimituksista.

Tilikauden tulos oli noilta kahdelta vuodelta miinuksella noin 480000 euroa.

–Olemme keränneet yritykselle rahoitusta miljoona euroa. Alkuvaiheissa brändin luominen ja esimerkiksi sosiaalisen median alustojen luominen ottaa rahaa, Kukkonen sanoo.

Kukkonen on pääomistaja

Tällä hetkellä Avenatur on Kukkosen mukaan jo kannattava yritys.

–Kuukausittainen liikevaihto on tällä hetkellä noin 100000 euroa, eli tällä tahdilla vuosi menee reilusti yli miljoonan euron. Sijoituksille alkaa tulla katettakin.

Avenatur aloitti Kaukoidän markkinoiden valloittamisen Japanista. Kukkosen Japanissa asuva

liettualainen liikekumppani hoitaa asioita paikan päällä.

Suomi ja Eurooppa kypsiä markkinoita

Kukkosen mukaan yksi olennainen syy Avenaturin perustamiseen oli se, että Suomi ja koko Eurooppa ovat kaurapohjaisille tuotteille varsin kypsä markkina.

Kasvun paikkoja ei Euroopassa ole enää samalla tavalla kuin esimerkiksi Aasiassa.

Avenaturin tavoitteena on laajentaa tarjontaa tuntuvasti jo tämän vuoden aikana.

–Kiinaan lähtee jo kesän aikana tuotteita. Viimeistään syksyllä ovat vuorossa Vietnam ja Malesia ja todennäköisesti myös Indonesia.

Tavoitteena 10 miljoonan liikevaihto

Kukkosen mukaan jatkon sanelee luonnollisesti tuotteiden kysyntä.

–Palaute on tietenkin myös olennainen asia. Esimerkiksi Kiinassa markkina ei ole yksi iso kokonaisuus.

Avenaturin minimitavoite on saavuttaa Aasiassa yli kymmenen miljoonan euron liikevaihto.

Kukkosen mukaan tavoitteen saavuttamiselle ei ole kiirettä. Yritys etenee Kukkosen sanoin mieluummin hitaasti ja rauhallisesti kuin hätäilemällä.

–Olemme periaatteessa kahden miehen myynti- ja markkinointiyritys. Kaikki muu on ulkoistettu.

Kukkosen mukaan myynti ja markkinointi hoidetaan yhteistyössä jakelukumppaneiden kanssa.

–Omaa työvoimaa palkataan tarpeen mukaan kehittämään markkinakohtaista myyntiä.

Suomalaisuudella hyvä kaiku

Kukkonen sanoo, että esimerkiksi Japanissa suomalaisuudella on hyvä kaiku.

–Kyllä suomalaisuudella on merkitystä. Kukaan ei epäile kaurajuomapurkin saadessaan, onko sisällä kaurajuomaa vai sahajauhoja.

Kaikki näyttää tässä vaiheessa lupaavalta.

–Kun tuotteet ovat laadukkaita, menestyskin on mahdollista, Kukkonen tiivistää.

Ideakymi-kilpailuun tuli 79 ehdotusta – "Naisilla on hyviä ideoita, joten heitä pitäisi saada enemmän mukaan"

Neljään sarjaan jakautuvan kilpailun ensimmäinen vaihe päättyi 15. marraskuuta. Eniten
ehdotuksia, eli 29 kappaletta, tuli liikeideasarjaan. Keksintösarja keräsi 24 ehdotusta.
Kierrätyssarjaan lähetettiin 11 ehdotusta, ja kahteen ideasarjaan saatiin yhteensä 15 ehdotusta.
Ensimmäinen kilpailu pidettiin vuosina 2020–2021, jolloin siihen lähettiin 94 ehdotusta.

–Vaikka viimeksi ehdotuksia tuli enemmän, tällä kertaa ne jakautuivat enemmän kaupallisuuteen
tähtääviin innovaatioihin yleisideoiden sijasta. Voisi siis sanoa, että ideat olivat vähän valmiimpia.

Mukana vain 21 naista
Kilpailuun osallistui 64 henkilöä, joten osalta on mukana useampia ehdotuksia. Merovuon mukaan
tällä kertaa yritysten määrä jäi melko vähäiseksi.

–Toivomme, että yrityksiä olisi ollut enemmänkin, sillä tuotekehitys on yritykselle jatkuva
henkivakuutus.

Suurin osa kilpailuun osallistuneista innovaattoreista on 30–60-vuotiaita. Merovuo on
ikäjakaumaan tyytyväinen, vaikka olisi mielellään vastaanottanut tätä nuorempienkin ehdotuksia.

–Naisia osallistujista on 21 ja miehiä 43. Naisilla on hyviä ideoita, joten heitä pitäisi saada
enemmän mukaan.

Voittajat palkitaan tammi–helmikuussa
Kilpailuprosessi jatkuu Kymenlaakson Innovaatioverkoston jäsenorganisaatioiden edustajista
kootun arviointiraadin toimesta. Raadin puheenjohtajana toimiva Merovuo arvioi, että parhaat
ehdotukset ovat selvillä tammikuun alkuun mennessä.

Kilpailu päättyy tammi–helmikuun vaihteessa 2024 järjestettävään Innovaatiosymposiumiin, jossa
jaetaan palkinnot ja muut huomionosoitukset. Keksintö- ja kierrätyssarjan pääpalkinnot ovat 2500
euroa. Liikeideasarjan voittaja saa 1000 euroa. Ideasarjoissa jaetaan kolme 300 euron ja kolme 500
euron palkintoa.

Ideakymi-kilpailu rahoitetaan osana Kymenlaakson Liiton AKKE-projektia, jota hallinnoi Kymen
Innovaatioyhdistys Kymenlaakson Innovaatioverkoston puolesta. Projektirahoitus kattaa myös
kolmannen Ideakymin kustannuksia. Kilpailun palkinnot rahoitetaan verkoston jäsenten,
Yksinyrittäjäinsäätiön ja Kymenlaakson Osuuspankin toimesta.

Merovuo kertoo, että Kymen Innovaatioyhdistyksen tavoitteena on tehdä kilpailusta jatkuva, niin,
että se järjestetään kahden vuoden välein. Seuraava Ideakymi pidetään vuonna 2025.

–Kilpailun pyrkimyksenä on auttaa innovaattoreita alkuvaiheessa, jotta ideat eivät jäisi
pöytälaatikkoon. Edellisen kilpailun voittajaehdotusten pohjalta on jo syntynyt yritystoimintaa.

– Monilta keksijöiltä puuttuu ideansa dokumentointi, jonka avulla sitä voisi paremmin esitellä. Pelkästään puhumalla asiaa ei kuitenkaan voi edistää, joten esittelykalvoja, nettisivuja ja dokumentaatiota on tehtävä. Mutta sen tekeminen ei sitten olekaan enää ihan lasten leikkiä, ja vaatii hyvin paljon työtä ja taitoa, kertoo kokemuksistaan Keksintösäätiön puheenjohtaja Juhani Talvela.

Grafituki-palvelun tuottavat Keksintösäätiön viestinnän ja graafisen suunnittelun ammattilaiset, jotka konkreettisesti auttavat asiakkaitaan tuottamaan parempaa viestintää. Palvelun sisältö riippuu asiakkaan tarpeesta, ja voidaan räätälöidä tapauskohtaisesti. Se voi olla vaikkapa visuaalista suunnittelua, grafiikan tuottamista, mediatiedotteita, nettisivujen suunnittelua ym.

Tarjolla ei kuitenkaan ole rajatonta resurssia. Tekemistä pitää siis rajoittaa ja se tapahtuu ensisijaisesti saatujen hakemusten arvioinnilla. Parhaat hakemukset hyväksytään ja työ tehdään näiden asiakkaiden konkreettisten tarpeiden pohjalta. Keksintösäätiö tarjoaa palvelun edistääkseen keksijöiden ja innovaattoreiden, sekä vähillä resursseilla toimivien pk-yritysten työtä ja toimintaa. Pyrimme tällä palvelulla helpottamaan graafisen viestintämateriaalin tuottamista ja viestinnän tekemistä.

Grafituki-palvelu kytkeytyy Keksintösäätiössä kehitystyön alla olevaan Ideajalostamo-palveluun. Ideajalostamosta kaavaillaan seuraavaa suurta innovaatiota Suomen Innovaatiojärjestelmään.

Lue palvelusta lisää ja hae Grafituki-palvelua https://www.keksintosaatio.fi/ideajalostamo/grafituki/

Keksintösäätiö käsittelee saadut hakemukset ja ilmoittaa päätökset kahden viikon kuluessa hakemuksesta.

Maksuton viestintäpalvelu keksijöiden, innovaattoreiden ja pk-yritysten käyttöön 

Uusi puu järjestää 1.–31.3.2023 yleisöäänestyksen, jossa yleisöllä on tilaisuus tutustua Uusi puu 2023 -kilpailussa mukana oleviin puupohjaisiin tuotteisiin ja ratkaisuihin. Tutustu ehdokkaiden esittelyihin ja äänestä omaa suosikkiasi. Äänestäjien kesken arvotaan 10 kpl Uusi puu -kasseja.

Kilpailun osallistujat 2023

1. 3D-tulostus puukomposiittituotteiden valmistuksessa – 3DStep
   2. Taiteltua suojaa verkkokauppaan – Fold-projekti, VTT ja Aalto-yliopisto
   3. Täysin muoviton lelupakkaus – Paptic ja Fischertechnik
   4. Näyttävä ja helposti kierrätettävä suklaapakkaus – Metsä Board ja Kultasuklaa
   5. Sovellus puun alkuperän jäljittämiseen – SilvaTrace
   6. Puinen kennohunajapakkaus – Korpikuusikon Hunaja
   7. Puupohjainen hävikkiä vähentävä ruokapakkaus – Woodly
   8. Ligniinipohjaiselle hartsille soveltuva laminaattipaperi – MM Kotkamills
   9. Erityiskestävä koivuvaneri betonimuottikäyttöön – Metsä Wood
   10. Biohiilestä valmistettu kasvualusta viherrakentamiseen – GRK Suomi ja Carbon Balance Finland
   11. Puupohjainen pakkaus puukuituaterimille – Pyroll Pakkaukset Group
   12. Täyspaperinen riisipiirakkapakkaus – UPM Specialty Papers ja Fazer
   13. Aistiva älypuulevy – Koskisen

Yleisöäänestyksen aikataulu

Uusi puu -kilpailun yleisöäänestyksen tavoitteena on tehdä tutuksi vuoden 2023 Uusi puu -kilpailuun osallistuneita puupohjaisia innovaatioita, jotka vastaavat globaaleihin haasteisiin. Linkki äänestyslomakkeeseen: https://www.lyyti.fi/questions/276f8710cd

Aikataulu:

• 1.–31.3. kilpailun yleisöäänestys ja ehdokkaiden esittely Uusi puun verkkosivuilla. Yleisö voi äänestää suosikkiaan kaikista kilpailuehdokkaista. Äänestäneiden kesken arvotaan 10 kpl Uusi puu -kasseja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
• Yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan Puunjalostusinsinöörien Kevätseminaarissa Kalastajatorpalla 20.4.2023.

Lisätietoja: Virpi Korhonen, Projektipäällikkö uusi puu -hanke

virpi.korhonen (at) uusipuu.fi,  Puh. 0400 697973

UUSI PUU-YLEISÖÄÄNESTYS 2023

Puu taipuu moneksi

Kymen Innovaatioyhdistys kasvussa
Seuraavaa IdeaKymi-kilpailua valmistellaan

Kymen Innovaatioyhdistys avasi toimintavuotensa järjestämällä hallituksen ja jäsenten yhteiskokouksen sekä yritysvierailun kouvolalaisessa Finnish Food Factor Oy:ssä 25.päivänä tammikuuta. Mukaan oli kutsuttu myös kaksi vuotta sitten järjestettyyn IdeaKymi-kilpailuun osallistuneet, Kymenlaakson Innovaatioverkoston johtoryhmän jäsenet sekä muutamia tunnettuja keksijöitä sekä innovaattoreita. Kolmekymmentä kokoustajaa saivat samalla tilaisuuden tutustua uuteen ja voimakkaasti kasvavaan elintarviketehtaaseen sekä sen perustajaan, yritysneuvos ja sarjayrittäjä Raino Kukkosen kunnioitettavaan yrittäjätarinaan.

Yhdistys koordinoi ja neuvottelee parhaillaan hankerahoituksesta toteuttaakseen yhdessä Kymenlaakson 12 keskeisen elinkeino- ja koulutusorganisaatioiden muodostaman innovaatioverkoston kanssa seuraava IdeaKymi-kilpailun järjestämisen kuluvan vuoden aikana. Vuosina 2019-2020 järjestettyyn IdeaKymi-kilpailuun saatiin 94 ehdotusta keksintö- liikeidea- ja ideasarjoihin. Osassa niistä on edetty jo kaupallistumisvaiheisiin.

Lisätietoja:

Markku Merovuo, Kymen Innovaatioyhdistyksen puheenjohtaja
Puhelin 044 3331891

Markku Saari, Kymen Innovaatioyhdistyksen varapuheenjohtaja
Puhelin 0400 551548

www.kymeninno.fi