Puheenvuoro Suomen innovaatiopolitiikasta
SUOMALAINEN INNOVAATIOPOLITIIKKA
ON KRIISISSÄ
Olen aktiivisesti seurannut medioista asiantuntijoiden sekä päättäjien kommentointia Suomen nykyisestä innovaatiopolitiikasta. Kuulemma kärsimme vielä Nokian romahtamisen aiheuttamaa krapulaa. Suomessa pitäisi panostaa korkeaan teknologiaan tutkimukseen sekä tuotekehitykseen ja löytää sitä kautta ainutlaatuisia keksintöjä sekä innovaatioita, joiden pohjalta uusia kasvuyrityksiä rupeaa syntymään: Ajatellaan, ettei kannata liikaa näperrellä innovaatioprosesseihin sisältyvien menettelytapojen kanssa.
Hetkinen!
Kasvuyritysten lisääntyminen voi olla tietenkin haluttu tavoitetila, mutta miksi kukaan ei kerro moniulotteisesta, luovasta ja sitkeyttä vaativasta kehittämisprosessista, yrityspolusta – minkä avulla uudet kasvuyritykset lopulta syntyvät. Ei ole kauan siitä kun Suomen innovaatiopolitiikka ja -kulttuuri olivat vielä voimissaan suorastaan
maailman mitassa. Kymmenen vuotta sitten valtio lopetti Keksintösäätiön rahoituksen ja sitä myötä loppui koko valtakunnan kattava keksintöasiamiestoiminta. Ajateltiin, että onhan meillä lähinnä yritysrahoitukseen keskittyvä valtiollinen Business Finland hoitamassa innovaatioita. Ikävä kyllä, sillä ei ole systemaattista innovaatioiden kehittämistoimintaa. Ensiksi ajetaan alas hyväksi osoittautunut innovaatiopolitiikka ja sitten ruvetaan heti odottamaan työllisyyttä lisääviä hedelmiä!
Perusta kuntoon
Pitäisi ajatella siten, että ensiksi luodaan suotuisa innovaatiokulttuuri – tai innovaatiokehityksen ekosysteemi kuten nykyään asia ilmaistaan. Jos sellainen saadaan aikaan, korkean teknologiaan perustuvia ja muita uusia innovaatioita rupeaa ilmaantumaan. Sama pätee myös nykyiseen yrittäjyyspolitiikkaan ja -kulttuuriin: Kun kaikkeen yrittäjyyteen on viime aikoina panostettu – vierastamatta edes pienten parturiliikkeiden perustamisia – kasvuyrityksiäkin on alkanut syntymään.
Toinen paradoksi tulee sisältäpäin: Vahvana jyllää filosofia, että kyllä se riittää, että panostetaan yrittäjyyteen, ei siinä tarvita enää mitään propellipäitä sähläämään. Keksinnön tai olemassa olevaan liiketoimintaan sisältyvän innovaation kuljettaminen kohti kaupallisia markkinoita vaatii valtavasti henkistä ja aineellista panostusta ennen kuin päästään edes varsinaiselle yrityspolulle.
Aktiivisen Innovaatiopolitiikan avulla tuotetaan keksintöjä tai olemassa olevaa toimintaa tehostavia innovaatiota kohti kannattavaa yritystoimintaa. Kasvua tavoitellaan toiminnan laajentamisella ja kansainvälistymisellä, myöhemmin jopa yritysostoin. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että kaikella liiketoiminnalla on elinkaarensa. Jos ei kehitetä uutta, firman taival varmuudella päätyy ajan oloon haaksirikkoon. Sen vuoksi koskaan ei pidä unohtaa jatkuvaa tuotekehitystä, mikä on yrityksen olemassaolon kannalta ainoa henkivakuutus.
Keksintösäätiön ideajalostamo
Keksintösäätiö on tällä hetkellä keskeisin innovaatiotoiminnan kehittäjä Suomessa. Sen Ideajalostamo-ohjelman kansallisena tavoitteena on luoda nettipohjainen kehittämisalusta auttamaankeksijöitä ja muita innovaatiotoimijoita Suomen kaikissa maakunnissa.
Kymen Innovaatioyhdistys ja sen aloitteesta perustettu maakunnallinen innovaatioverkosto toimii aktiivisesti yhteistyössä Keksintösäätiön kanssa Ideajalostamon pilotoinnissa. Kymenlaakson 13-jäseninen innovaatioverkosto on laatuaan Suomen ensimmäinen ja siinä ovat mukana maakunnan kaikki 13 keskeisintä elinkeino-ja koulutusorganisaatiota. Sen lisäksi, että verkosto järjestää joka toinen vuosi maakunnallisen IdeaKymi-kilpailun, sillä on haasteena tuottaa edellä kuvatun innovaatiopolun synnyttämisen käytännön sovellutuksia – malliksi muihin Suomen maakuntiin perustettaville vastaaville innovaatioverkostoille.
Markku Merovuo,
Kymen Innovaatioyhdistyksen puheenjohtaja ja Keksintösäätiön hallituksen jäsen
