Kotkalainen Sanna Kovasiipi vaihtoi
viidenkympin kriisissä palkkatyön
yrittäjyyteen – "Kun menen verstaalle,
olen todella onnellinen"

Kotkalainen Sanna Kovasiipi työskentelee omasta pihapiiristään löytyvässä verstaassa. Ella Karttunen

Kovasiipi sai ikkunanpuitteiden jämäpaloista kehittämillään tuotteilla menestystä Ideakymi-
kilpailussa.

Kotkalainen Sanna Kovasiipi on pyörittänyt Ikkunainen-yritystä seitsemän vuotta. Päätyminen
ikkunoiden ja ovien kunnostajaksi tapahtui hänellä alanvaihdoksen kautta.

Viimeisimpänä ennen alanvaihtoa Kovasiipi työskenteli IT-alan yrityksessä markkinointipäällikkönä
pääkaupunkiseudulla.

– Viisikymppisenä aloin miettiä, että pitääkö tätä tehdä loppuelämä. Silloin tuli kriisi ja aloin ajatella,
että voisin tehdä jotain muuta. Siihen saakka olin ollut koko elämäni toisten palveluksessa, sanoo
nyt 61-vuotias Kovasiipi.

Noihin aikoihin hän huomasi Helsingin Sanomissa ikkunaentisöintikurssin mainoksen ja päätti
tarttua tilaisuuteen.

Kovasiipi kertoo, että häntä kiinnostivat puukäsityöt jo kouluaikoina, mutta silloin ei tytöillä ollut
mahdollisuutta ala-asteella valita puukäsityötä. Eikä sinne yläasteellakaan päässyt, kun oli ala-
asteella ollut tekstiilityön puolella.

– Enoni oli malliveistäjä, mutta ei tullut lapsena mieleen, että nainenkin voisi olla sellaisessa
työssä.

Ikkunaentisöintikoulutuksessa Kovasiipi oppi itselleen täysin uusia taitoja. Sieltä hän kertoo
saaneensa myös hyvät pohjatiedot yrittämiseen. Uuteen hyppääminen ei pelottanut.
Yrittäjäksi ryhtyminen mahdollisti Kovasiivelle myös muuton takaisin hänen synnyinkaupunkiinsa
Kotkaan lähes 30 vuoden pääkaupunkiseudulla asumisen jälkeen.

– Olin aina ajatellut, että palaisin tänne eläkepäiviksi, mutta nyt se onnistui vähän aikaisemmin.

Kovasiipi on kehittänyt ikkunanpuitteiden jämäpaloista erilaisia tuotteita, muun muassa fotopoka-kuvakehyksiä. Vasemmanpuoleisessa kehyksessä on kuvia Sanna Kovasiiven isästä, oikeanpuoleisessa kuva perheen Chihuahuasta. Ella Karttunen

Vaikka ikkunoita entisöidessä pääsee käyttämään luovuutta ja kekseliäisyyttä, on työssä silti Kovasiiven mukaan kaava, jonka mukaan se aina etenee.

Ensin ikkunat irrotetaan rakennuksesta ja niiden jättämät aukot suojataan, jottei rakennukseen pääse vettä sisään. Sitten ikkunasta irrotetaan lasiruudut, ikkunanpuitteista poistetaan vanha maali, hiotaan, käsitellään pellavaöljyllä, maalataan ja loppusiistitään – ja lopuksi tietysti asennetaan takaisin paikoilleen.

Kovasiipi kaipasi kaavamaisen työn rinnalle myös jotain muuta.

Joitakin vuosia sitten hän alkoi kehitellä yli jääneistä ikkunanpuitteiden palasista valokuvakehyksiä, jotka nimesi fotopokaksi. Kyseessä eivät ole ihan tavalliset kuvakehykset, vaan sellaiset, joissa ideana on kehyksen kaksipuolisuus. Kovasiipi on kehittänyt niitä kahta erilaista mallia. Kuvia kehyksiin mahtuu mallista riippuen kaksi tai neljä.

Sittemmin Kovasiipi on kehittänyt ylijäämäikkunanpuitteista muitakin esineitä. Kuvien sijasta kehyksiin voi asettaa peilin tai värillisen koristelasin. Lisäksi Kovasiipi on rakentanut koristeeksi tarkoitettuja pokapihoja eli erilaisista materiaaleista koostuvia mielikuvituksellisia miniatyyrimaisemia.

Kovasiipi voitti näillä kehittämillään tuotteilla syksyllä järjestetyssä Ideakymi 2025 -kilpailussa Vastuullinen tulevaisuus -kategorian. Jo pari vuotta sitten fotopoka sai kilpailussa kunniamaininnan.

Sanna Kovasiipi kaipasi kaavan mukaan etenevän työn rinnalle jotakin, missä voi päästää luovuuden valloilleen. Pokapihat ovat siihen oiva keino, sillä niissä vain mielikuvitus on rajana. Ella Karttunen

Kovasiipi kertoo, että tuotteiden kehittämisen taustalla oli kolme syytä.

– Halusin keksiä jotakin käyttöä ikkunanpuitteiden jämäpaloille, joita on minulle siunaantunut. Minulla oli myös tarve kehitellä lahjaideoita. Sitten vielä se, että saa tehdä jotakin ihan hulvatonta ilman sääntöjä.

Kovasiipi sanoo kokevansa ikkunaentisöinnin muutenkin arvojensa mukaiseksi työksi, jossa vaalitaan vanhaa ja kädentaidot pääsevät kunniaan. Muiden kierrätykseen pohjaavien ideoiden keksiminen on tälle luontevaa jatkoa.

Kovasiipi on toistaiseksi valmistanut fotopokia ja muita ikkunanpuitteiden jämäpaloista tehtyjä tuotteita vain omiin tarpeisiinsa. Ella Karttunen

Toistaiseksi tuotteet eivät ole olleet kaupan, vaan Kovasiipi on tehnyt niitä vain omiksi tarpeikseen ja antanut niitä muille lahjaksi.

– Nyt olen alkanut miettiä, pitäisikö vaikka ensi jouluksi tehdä joku erä myyntiin joulumarkkinoilla. Myös netissä myyntiä voisi harkita.

Toisaalta hän pohtii esineiden myynnin kannattavuutta, sillä on törmännyt tilanteisiin, joissa muille käsitöiden kauppaajille on jäänyt myyjäisistä luu käteen.

– Toivoisin, että ihmiset ajattelisivat juhlavalmisteluissa ja lahjahankinnoissa sitä, että jos paikallisia yrittäjiä ei tueta, niitä ei kohta enää ole.

Kovasiipi kunnostaa vuodessa noin 70–80 ikkunaa ja ovea. Lisäksi hän toimii ikkunoiden perinnekunnostuksen kurssien opettajana Kotkan opistossa, Haminan kansalaisopistossa sekä Hartolassa Itä-Hämeen opistossa.

Kovasiipi sanoo, ettei yrittäjän leipä ole leveä, mutta sillä pärjää ja kysyntää palvelulle riittää. Hänen mukaansa vanhojen ikkunoiden kunnostus oli noin 8–10 vuotta sitten pitkälti trendijuttu, mutta ala on muuttunut.

– Ne, jotka olivat asiakkaina silloin, olivat aika sitoutuneita tähän asiaan. Nykyisin entisöintiä tehdään muun muassa ihan tavallisiin rintamamiestaloihin.

Kovasiipi kertoo, että vanhimmat hänen kunnostamansa ikkunat ovat olleet 1800-luvulta. Yksityisten kotien ja vapaa-ajan asuntojen lisäksi asiakaskohteisiin on kuulunut myös museoita.

Asiakkaat löytyvät Lappeenrannan ja Loviisan väliseltä alueelta, mutta mieluiten Kovasiipi tekee töitä lähialueellaan, Kotkassa, Haminassa ja Pyhtäällä.

Yhden naisen yrityksessä ikkunankunnostus on aika yksinäistä työtä. Opettaminen toimii sille hyvänä vastapainona, sillä siihen kuuluu sosiaalinen puoli.

– Minusta piti alun perin tulla äidinkielenopettaja, mutta opiskellessa tein sen verran sijaisuuksia, että totesin, ettei se ollut minun juttuni, Kovasiipi kertoo ja naurahtaa.

Hänen nykyisessä opetustyössään on aineenopettajan työhön se ero, että kaikki opetettavat tulevat kursseille vapaaehtoisesti ja ovat siis kiinnostuneita oppimaan.

Vastapainoa työlle tarjoavat myös kahden lapsenlapsen kanssa vietetty aika sekä Kovasiiven tekemä vapaaehtoistyö Etelä-Kymenlaakson eläinsuojeluyhdistys EKEY ry:ssä.

Kovasiipi kuuluu kuitenkin niihin onnekkaisiin ihmisiin, joita työpäivän aloittaminen ei jurpi.

– Joka päivä kun menen verstaalle, olen todella onnellinen, hän sanoo.

Ideakymi-​palkittu pumppu sai alkunsa
mökiltä – Kotkalaisen Raimo K. Lapin nälkä
kehitystyöhön on kova

Raimo K. Lappi esittelee laitekokonaisuutta. KIMMO SEPPÄLÄ

Laite vie vähän energiaa ja sopisi esimerkiksi jätevedenpuhdistamoille.

Joskus keksinnöt syntyvät hieman vahingossa ja ensin omaan tarpeeseen. Näin kävi Ideakymi-
kilpailun Keksinnöstä liiketoimintaa -sarjan voittaneen jätevesilaitoksen ilmastuslaitteen eli
ammattislangilla ejektorin kohdalla.

– Ejektori. Sitä termiä ei voi käyttää, Sunilassa kotitoimistoaan pitävä Sednove oy:n toimitusjohtaja
Raimo K. Lappi pohtii haastattelun aluksi. Hän on palkitun idean takana.

– Olen halunnut välttää termiä. Se ei arkikielessä kerro kenellekään mitään, Lappi perustelee.

Päädymme yksissä tuumin käyttämään pumppu-nimitystä, koska juttua ei tehdä insinööreille
tarkoitettuun julkaisuun.

Tarkemmin ajateltuna kyseessä on imupumppu, jonka avulla voidaan sekoittaa erilaisia aineita,
kuten vettä, ilmaa, kaasua tai höyryä.

Lappi kertoo, että tyypillisimmillään keksintöä voidaan käyttää jätevesilaitoksilla tai
paperiteollisuuden jäteveden käsittelyssä.

– Molemmissa on samantyyppinen puhdistusmenetelmä. Laitosten yksi osa on ilmastus, jolla
nostetaan jäteveden happipitoisuutta.

Tätä palkittu keksintö tekee – vähemmällä energian kulutuksella. Lapin mukaan pumpun toiminta
perustuu veden virtaukseen. Siinä on myös helposti säädettävä kuplakoko.

Tavallisesti ilmastusta tehdään kompressoreilla, jotka puhaltavat ilmaa lietteeseen ja antavat
bakteereille elinvoimaa. Se vaatii rutkasti energiaa.

– Tällä hetkellä kaikissa jätevesilaitoksissa ilmastus on ylivoimaisesti suurin energiansyöppö; Lappi
arvioi.

Virtauspumppu taipuu muihinkin käyttötarkoituksiin, kuten esimerkiksi kala-altaiden hapetukseen.
Lappi myöntää, että joku voi olla sitä mieltä, ettei mitään uutta ole keksitty. Ilmastus on tuttua
huttua.

Hänen mielestään kyse onkin siitä, millä tavoin se tehdään. Tässä pumppu on keskiössä.

– Ilmastus tulee vähän kuin itsestään vedenpumppauksen yhteydessä.

Mistä kaikki lähti? Lappi parahtaa heti, että nyt liikutaan alueella, jossa hänellä yleensä alkaa
keulia ja jutusta ei tule loppua. Päätämme ottaa riskin.

– Ensimmäinen innovaatio yli 25 vuotta sitten oli tällainen jäätymisen estolaite, jolla estetään
vesiputken jäätyminen.

Sen hän rakensi mökilleen.

– Nyt tämä menee siihen, mitä pelkäsin, Lappi huokaa toistamiseen ja elehtii.

Hän kertoo, että kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse oli automatiikkaan perustuvasta aparaatista.
Laite naksautteli rossipohjassa kulkevaan vesiputkeen muutamia desilitroja vettä tasaisin väliajoin
ja esti jäätymisen talvella. Ratkaisussa oli myös kosteus ja tulvavalvonta, jotta juoksutus ei olisi
aiheuttanut uusia ongelmia.

– Taustakoulutukseni on teollisuusautomaatio, hän mainitsee.

Putkimies, joka asensi laitetta mökillä ihmetteli systeemiä ja kertoi, että hän tekee kaivoihin
suodattimia ja kehotti tuotteistukseen.

– Jotenkin se siitä lähti. Hänellä oli suodatinlaite, joka tarvitsi ilmausta aina tasaisin väliajoin.
Lapilla oli automatiikkaa. Yksi asia johti toiseen. Pian käsissä oli systeemi, joka poisti kaivovedestä
radonia ja rikkivetyä.

– Se oli se ensimmäisen sukupolven ilmastinlaite.
Vuosien saatossa Lappi kehitti kokonaisuuden, jonka viimeisin versio sai ideapalkinnon.

Laitteen eri kehitysvaiheita yhdessä kuvassa. Kimmo Seppälä

Nykyiseen pisteeseen pääseminen on vaatinut käsityötä ja kokeilua.

– Tässä on useita kehityssukupolvia. Tätä viimeisintä, jonka kanssa kilpailin Ideakymi-kilpailussa,
on edeltänyt kaksi mallia.

Lappi sanoo, että kehitystyö käy kukkaron päälle. Metallista tehtyinä koeversiot eivät olleet halpoja
teettää koneistamoilla.

– Konepajat tekivät osia ainetta poistavalla tekniikalla eli jyrsittiin, porattiin, sorvattiin.

Erilaisten mallien tekeminen helpottui 3D-tulostuksen myötä, ja innovaatio lähti kehittymään
vauhdikkaammin.

– Hommasin 3D-mallinnusohjelman ja opettelin suunnittelun.

Uuden kokeileminen, muutoksien tekeminen pumppuun ja testaaminen helpottuivat huomattavasti.

Rahoitus virtauspumpun kehittelyyn on tullut muusta liiketoiminnasta, kuten kaupallistetusta
kaivoveden ilmastuksesta ja automaatioon liittyvistä töistä.

Laitteen yhtä versiota on käytetty VTT:llä hiilidioksidin talteenottoon biokaasulaitoksella.
Lappi toteaa, ettei ole halunnut lähteä velkaantumaan keksinnön takia. Kaikki askeleet on otettu
ilman suurempia riskejä.

– Minulla on riskinottokyky aika rajallinen, hän tokaisee.

Lappi käyttää apuna tietokoneelta löytyvää 3D-mallinnusohjelmaa. Kimmo Seppälä

Lapilla on työuraa takana reilut 50 vuotta, joista yli 30 vuotta yrittäjänä. Hän tietää, mitä sanan yrittäminen takana on. Hän myös myöntää, että uraa on enemmän takana kuin edessä.

Palo keksimiseen ja palkitun laitteen kehittämiseen paistaa puheissa.

Patenttiasiat ovat työn alla. Sen vuoksi aihetta ei voi myöskään esitellä kovin tarkasti.

Hän toivoo, että löytäisi vetoapua jatkotyöhön korkeakouluilta.

– Huolettavuutta, käytettävyyttä ja ylläpitoa pitäisi tutkia energian käytön lisäksi. Olisihan se hienoa, jos saisin Xamkin tai vastaavan kautta jonkun tekemään opinnäytetyön tästä.

Sillä voisi saada tarkennettua pumpun toimintaa. Lappi toivoo myös, että saisi esimerkiksi Kotkassa
jätevedenpuhdistamolle aktiivilietteen ilmastusosan rinnalle tutkimushaaran 1 000 litran testialtaalla. Sen avulla saisi paljon dataa jatkokehityksen tueksi. Hän olisi myös valmis vähän investoimaan siihen.

– Tämä olisi minun haaveeni. Samalla näkisi käytettävyyden, huollon ja ylläpidon. Tulisiko siinä semmoisia ongelmia vastaan, joita ei näillä testeillä vielä näy.

Ideakymi-kilpailun tarkoituksena on rohkaista kekseliäisyyteen ja luovuuteen etsimällä, löytämällä sekä palkitsemalla innovaatioita, keksintöjä tai ideoita, joilla voidaan nähdä olevan kaupallista potentiaalia.

Tämän vuoden kilpailuun osallistui yhteensä 72 ideaa viidessä eri kilpailusarjassa. Ideoita palkittiin
rahapalkinnoin sekä kunniakirjoin.

Kotkassa jaettiin palkintoja keksinnöille – Kotkalaisyrityksen kehittämällä sekoitinpumpulla uskotaan olevan huomattavat markkinat

IdeaKymi-kilpailussa palkittiin muun muassa Lohilaanilla Kotkassa kehitetty veden jäähdytysjärjestelmä. Arkistokuva. RAIMO EEROLA

IdeaKymi 2025 kilpailussa oli ensimmäisen kerran oma sarja nuorille ja koululaisille. Siihen
lähetettiin odotettua vähemmän ideoita.

Kymen Sanomat 5.12.2025

Johanna Vahkaluoto

Merikeskus Vellamossa järjestettiin torstaina Kymenlaakson Innovaatiosymposium. Päivän aikana
jaettiin myös palkinnot IdeaKymi 2025 -kilpailun voittajille.

Kilpailun tarkoituksena on rohkaista ihmisiä ja yrityksiä keksimään ja luomaan jotakin uutta, jolla
on mahdollisuuksia menestyä myös kaupallisesti.

Tänä vuonna kilpailuun osallistui yhteensä 72 ideaa viidessä eri kilpailusarjassa.

– Ensin näytti, ettemme saa kilpailuun tarpeeksi osallistujia, mutta loppukiri oli hyvä, toteaa
puheenjohtaja Markku Merovuo Kymen Innovaatioyhdistys ry:stä.

Parhaimpia ideoita palkittiin rahapalkinnoilla sekä kunniakirjoilla. Keksinnöstä liiketoimintaa -
sarjassa ideoita oli mukana 42. Voittajaksi valittiin kotkalaisen Raimo Lapin Sednove oy:n
kehittämä sekoitinpumppu, jota voidaan käyttää jätevesien ja puhtaiden vesien ilmastuksessa.

– Jätevesipuolelta pumpulle on tarjolla huomattavat markkinat teollisuudessa ja kunnallisissa
palveluissa, arvioi Merovuo.

Toiselle sijalle samassa sarjassa ylsivät kotkalaisella Markku Enqvistin Lohilaanilla kehitetty
luonnonvesiin perustuva jäähdytysjärjestelmä.

– Minusta on hienoa, kun innovaattorit tekivät tässä asiassa yhteistyötä. Raimo Lappi toi
Lohilaanille prototyypin omasta puhtaan veden ilmastusjärjestelmästään. Puhtaiden vesien
ilmastuksessa järjestelmää voitaisiinkin käyttää juuri kalankasvattamoilla, toteaa Merovuo.
Merovuo kertoo, että aikaisemminkin jäähdytysjärjestelmänsä kanssa kilpailuun osallistunut
Enqvist oli kehittänyt tuotettaan eteenpäin niin, että se voitiin nyt palkita.

– Kun ideana oli ensin, että lohialtaaseen tuleva jokivesi jäähdytetään kaloille sopivaksi, pyörähti
idea lopulta niin päin, että altaassa on nyt porakaivovettä jokivedellä täydennettynä.

Kolmantena sarjassa palkittiin kouvolalaisen Art Sonique Canvas -yritysen kehittämä taideteoksen,
akustiikkapaneelin sekä kaiuttimen yhdistelmä.

– Heidänkin tapauksessaan oli kysymys aikaisemmin esitellyn tuotteen kehittämisestä
edelleen. Annika Salmi lähti aluksi liikkeelle taulunsa kanssa tekniikkapainotteisesti, mutta
huomasi, että elektroniikan sijasta on parempi painottaa tuotteen taiteellista puolta, kertoo Merovuo.

Vastuullinen tulevaisuus -sarjassa voittajaksi julistettiin kotkalaisen Ikkunaisen idea
tuotesarjoista, joita tehdään kerrätetyistä ikkunanpuitteista.

Rakennettu ympäristö -sarjassa huomioitiin Paalasenmäelle Kotkaan syntyvä Yuka Holdingin
majoituskokonaisuus ja Idealla alkuun -sarjassa voittajaksi selvisi kouvolalaisen POFFin kehittämä
uudentyyppinen verkkoalusta suomen kielen oppimiselle.

Kasvava idea -sarjassa palkittiin haminalaisen Virtaa päivään -yrityksen liikuntakerho, joka sopii
ikäihmisille sekä seitsemänvuotiaan kotkalaisen Lenni Niemelän kehittämä idea vanhusten ja
lasten yhteisestä asuntokokonaisuudesta.

– Kilpailussa oli ensimmäisen kerran mukana oma sarja nuorille ja koululaisille. Siihen ideoita tuli
mukaan vähemmän kuin odotimme. Meidän täytyy miettiä, mitä teemme, jotta saamme nuoret
innostumaan enemmän tällaisista asioista, toteaa Merovuo.

IdeaKymi 2025

Palkitut Kunniakirjat

Keksinnöstä liiketoimintaa -sarja

Voittaja:
Jätevesilaitoksen ilmastus. Virtauksen liike-energiaan perustuva sekoitinpumppu
fysikaalisen kemian sovelluksiin. Sednove oy / Raimo Lappi, Kotka

Toinen sija:
Luonnonvesiin perustuva altaan jäähdytysjärjestelmä. Lohilaani oy / Markku Enqvist, Kotka
Taideteoksen, akustiikkapaneelin sekä kaiuttimen yhdistelmä. Art Sonique Canvas /
Annika Salmi, Kouvola

Vastuullinen tulevaisuus -sarja

Voittaja:
Pokapileet – jämäjuhlat – tuotesarjoja kierrätetyistä ikkunapuitteista. Ikkunainen / Sanna
Kovasiipi, Kotka

Rakennettu ympäristö -sarja

Voittaja:

Paalasenmäen kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kiinteistöihin älykäs
majoituspalvelukokonaisuus. Yuka Holding oy, Kotka

Idealla alkuun -sarja

Voittaja:
Uudentyyppinen verkkoalusta suomen kielen oppimiselle. Practical Online Finnish for free
(POFF) / Oskar Wilenius, Kouvola

Kasvava idea -sarja

Palkitut:
Monipuolinen ja kaikille ikäihmisille sopiva liikuntakerho. Virtaa päivään / Tytti Hauhia &
Venla Tolvanen, Hamina
7-vuotias Lenni Niemelä kehitti idean vanhusten ja lasten yhteisestä
asuntokokonaisuudesta. Monitoimitalo / Lenni Niemelä, co Minna Kyyrö, Kotka

Keksinnöstä liiketoimintaa -sarja

Kuormaliinan kelauslaite. Seppo Poutanen, Kotka

Vastuullinen tulevaisuus -sarja

Mobiilisovellus, jonka avulla syrjäytynyt nuori voi kehittää elämänhallintataitojaan. Koutshi /
Vesa Kortelainen, Silja Saurama, Alina Viontsek, Essi Nironen-Pöyry, Helsinki-
Kymenlaakso

Idealla alkuun -sarja

Palamisen tehostaminen tulisijoissa. Hukkavahti / Vesa Kääpä, Kanava&Hormi, Kouvola

Katso materiaalit Kymenlaakson

Symposium-päivästä 4.12.2025

Juttu tapahtumasta Keksintösäätiön sivuilla:

Kymenlaakson Innovaatiosymposiumissa kuultiin tekoälypuheenvuoroja ja palkittiin IdeaKymin voittajat – Keksintösäätiö

Materiaalit Luovia näkymiä aluekehittämiseen -työpajasta:

Tyopaja_Luovia-nakymia aluekehittamiseen_04122025.pdf

Kymenlaakson Innovaatiosymposiumissa palkittiin IdeaKymin voittajat.

IdeaKymi-kilpailu tuotti 73 ehdotusta

IdeaKymi-kilpailu päättyi viime viikolla. Kilpailuun tuli yhteensä 73 kilpailuehdotusta viiteen eri sarjaan. Eniten kiinnostusta herätti Keksinnöstä liiketoimintaa -kilpailusarja.

Tänä syksynä järjestettiin kolmatta kertaa koko Kymenlaakson alueen kattava IdeaKymi-kilpailu, joka etsi lupaavia keksintöjä ja liikeideoita. Kilpailussa oli tänä vuonna viisi sarjaa, joihin saapui yhteensä 73 kilpailuehdotusta. Keksinnöstä liiketoimintaa -kilpailusarjaan tuli 43 ehdotusta. Erityisesti opiskelijoille suunnattu Idealla alkuun -kilpailusarja keräsi 11 ehdotusta. Myös koululaisille oli tänä syksynä oma Kasvava idea -kilpailusarja, johon saapui neljä ehdotusta. Vastuullinen tulevaisuus -kilpailusarjaan saatiin yhdeksän
ehdotusta ja Rakennettu ympäristö -sarjaan kuusi kilpailuehdotusta.

”Tämän vuoden IdeaKymi-kilpailussa yllätti myönteisesti Keksinnöstä liiketoimintaa -sarjan
kilpailuehdotusten suuri määrä. Yritykset osallistuivat edelleen vähäisesti. Pitää pohtia, miten saamme myös yritykset osallistumaan kilpailuun. Kokonaisuutena kiinnostus innovointiin on edelleen vahvaa”, IdeaKymi-kilpailun arviointiraadin puheenjohtaja Markku
Merovuo toteaa.

Arviointi käynnissä – voittajat selviävät joulukuussa

Seuraavaksi IdeaKymi-kilpailun tuomarit aloittavat määräajassa saapuneiden kilpailuehdotusten arviointiprosessin. Kilpailun tuomaristoon kuuluu kymmenkunta henkilöä, jotka ovat liikkeenjohdon, yrittäjyyskoulutuksen sekä yrityskummien edustajia. Sen jälkeen kokoontuva arviointiraati päättää tuomareiden arvioinnin perusteella palkinnoista ja kunniamaininnoista.

IdeaKymi-kilpailu huipentuu Kotkassa merikeskus Vellamossa torstaina 4. joulukuuta järjestettävään Innovaatiosymposiumiin, joka on samalla Xamkin Kymenlaakson Ideajalostamo-hankkeen lopetustilaisuus. Innovaatiosymposiumin ohjelma koostuu innovaatiokehityksen työpajoista ja IdeaKymi-kilpailun palkintojenjaosta. Tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan 30. marraskuuta asti Xamkin nettisivujen kautta.

Ideajalostamo-alusta pilotoitiin kilpailussa

IdeaKymi-kilpailu toteutettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran digitaalisella Ideajalostamo-alustalla, jonka ovat kehittäneet Keksintösäätiö ja Kymenlaaksossa Kaakkois Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. Keksintösäätiö pyrkii rakentamaan digitaalisesta alustasta koko Suomen kattavan innovaatioita ja keksintöjä palvelevan yhteistyöfoorumin. Kymenlaakson Innovaatioverkosto antoi IdeaKymi-kilpailun avulla merkittävän
kehittämispanoksen Keksintösäätiön Ideajalostamo-alustan valtakunnallisten palvelujen kehittämiseen ja pilotointiin.

Yhteistyöllä elinvoimaa Kymenlaaksoon

IdeaKymi-kilpailun järjesti Kymenlaakson Innovaatioverkosto, johon kuuluu 14 kymenlaaksolaista elinkeino-, koulutus- ja edunvalvontaorganisaatiota. Kilpailu rahoitetaan Kymenlaakson Liiton AKKE-hankerahoituksella. Kymen Innovaatioyhdistys hallinnoi IdeaKymi-kilpailua. Merkittävän työpanoksen toi myös Xamk omalla Kymenlaakson Ideajalostamo-hankkeellaan. Molempien hankkeiden taustalla on valtakunnallisesti toimiva
Keksintösäätiö.

IdeaKymi-kilpailun AKKE-hanke päättyy vuodenvaihteessa. Xamkin Kymenlaakson Ideajalostamo-hanke tammikuussa 2026. Tulevaisuuden haasteena on löytää rahoitus seuraaville IdeaKymi-kilpailuille, jotta Kymenlaakson innovaatiotoiminta voi jatkua ja uusia startup-yrityksiä syntyy myös tulevina vuosina. Tulevaisuuden kilpailujen rahoituksesta käydään parhaillaan keskustelua, ja yhteistyö Kymenlaakson Innovaatioverkoston kanssa jatkuu vahvana.

Lisätietoja:
Kymen Innovaatioyhdistys ry:n puheenjohtaja Markku Merovuo, puh. 044 333 1891,
markku.merovuo@gmail.com

Kymen Innovaatioyhdistys ry:n varapuheenjohtaja Markku Saari, puh. 0400 551548,
markku.saari@kymp.net

Ideoi, innostu ja voita!

Onko sinulla kekseliäs idea, luova ratkaisu, lupaava keksintö tai liikeidea, joka ansaitsee tulla nähdyksi? Jätä ehdotuksesi IdeaKymi -kilpailuun, jonka tavoitteena on löytää uusia luovia ratkaisuja, jotka hyödyttävät meitä kaikkia. Kutsumme kaikki ne, joilla on mielestään hyvä idea – osallistumaan meneillään olevaan IdeaKymi-kilpailuun 31.10.2025 mennessä.

Kilpailuehdotuksen esittäjä voi olla Kymenlaakson alueella asuva tai opiskeleva yksityinen henkilö tai samalla alueella sijaitseva ja toimiva yritys tai muu yhteisö.

Ideakymi 2025 -kilpailun sarjat

• Lue KILPAILUSÄÄNNÖT
• Valitse alla olevista painikkeista sarja, johon haluat osallistua. Tunnistaudu ja rekisteröidy. Kilpailu vaatii vahvan tunnistautumisen, esim. pankkitunnuksella tai mobiilivarmenteella Signicat-palvelun kautta
  
• Tee kilpailuehdotuksesi!
• Kysymyksiä ja vastauksia löydät täältä

Palkinnot

Palkintojenjako suoritetaan myöhemmin pidettävässä Kymenlaakson Innovaatiosymposiumissa Kotkassa:

1. KEKSINNÖSTÄ LIIKETOIMINTAA, voittaja: 2500 €, toinen palkinto 1000 €
2. VASTUULLINEN TULEVAISUUS, voittaja 2500 €

3. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, voittaja 1500 €

4. IDEALLA ALKUUN : 3 kpl à 300 €

5. KASVAVA IDEA 3 kpl à 300 €

Voit tutustua kilpailuun myös Xamkin sivustolla:

Suomeksi: IdeaKymi-kilpailu - Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Englanniksi: IdeaKymi competition 2025 - Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk

Tärkeät tiedotteet:

Kilpailualustan käyttöohjeet

https://www.keksintosaatio.fi/docs/ohjeet/kilpailualustan_kayttoohje_innovaattori.pdf

Kilpailun Tietosuojaseloste

https://www.keksintosaatio.fi/docs/tietosuojaseloste.pdf

Suostumus yhteydenpitoon

https://www.keksintosaatio.fi/docs/suostumus_yhteydenpitoon.pdf

Kolmas maakunnallinen IdeaKymi-kilpailu käynnistyy syyskuussa

Syyskuussa käynnistyy kolmatta kertaa koko Kymenlaakson alueen kattava IdeaKymi-kilpailu, joka etsii lupaavia keksintöjä ja liikeideoita. Tänä vuonna kilpailussa on viisi eri sarjaa – mukana myös koululaisille suunnattu sarja.

Kolmas IdeaKymi-kilpailu käynnistyy syyskuussa. Kilpailun järjestää Kymenlaakson Innovaatioverkosto, johon kuuluu 14 kymenlaaksolaista elinkeino- koulutus- ja edunvalvontaorganisaatiota. Viisi vuotta sitten perustettu verkosto on Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa laatuaan. Se on hyvää vauhtia kääntämässä Kymenlaakson innovaatiokehitystä paremmaksi, sillä tilastovertailussa Kymenlaakso on jäänyt pahasti jälkeen muista maakunnista rekisteröityjen ja patentoitujen innovaatioiden määrässä.

IdeaKymi-kilpailu on järjestetty aiemmin vuosina 2021 ja 2023. Kilpailuun on tullut yhteensä 170 innovaatioehdotusta eri keksintöjen ja palveluinnovaatioiden kilpailusarjoihin. Rahapalkinnoilla ja kunniakirjoilla huomioituja on verkoston voimin pyritty auttamaan ja ohjaamaan kaupallisille markkinoille. Verkoston yhtenä jäsenenä kansallinen Keksintösäätiö on osallistunut aktiivisesti Kymenlaakson innovaatioiden edistämistoimintaa rahoittaviin kehittämishankkeisiin. IdeaKymi-kilpailun järjestämistä rahoitetaan Kymenlaakson Liiton myöntämällä AKKE-rahoituksella, jota hallinnoi Kymen Innovaatioyhdistys ry. Hankerahoitus päättyy vuoden 2025 lopussa.

”Ideasta Y-tunnukseen” on muodostunut IdeaKymi-kilpailun sloganiksi. Se kuvaa innovaattorin matkaa aina ideasta kohti kaupallisia markkinoita. Kymenlaakson Innovaatioverkoston tavoitteena on auttaa innovaattoria tai innovatiivista yritystä kaupallistamisen alkuun.

Vuoden 2025 IdeaKymi-kilpailun sarjat

Kilpailussa on tänä vuonna viisi sarjaa.

KEKSINNÖSTÄ LIIKETOIMINTAA– keksintö, tuote, palvelu, prosessi, sosiaalinen innovaatio tai innovatiivinen liiketoimintakonsepti, jolla on potentiaalia kehittyä yritystoiminnaksi.

VASTUULLINEN TULEVAISUUS– keksintö, liikeidea, korkeakoulu- tai työsuhdekeksintö, joka huomioi erityisesti kierrätyksen, vihreää siirtymää sekä ekologista, kulttuurista ja sosiaalista kestävyyttä innovaatioissa.

(Korkeakoulukeksintö: syntyy korkeakoulun henkilöstön työsuhteessa tutkimustoiminnassa

Työsuhdekeksintö: kehitetty työsuhteessa työnantajaan.)

RAKENNETTU YMPÄRISTÖ– innovaatioiden tuotteistamisen vauhdittaminen ja digitalisointi kiinteistö- ja rakennusalalla.

IDEALLA ALKUUN– sarjassa etsitään uusia, tuoreita ideoita ja ratkaisuja, joilla on kehityspotentiaalia. Vaikka sarja on suunnattu etenkin opiskelijoille, siihen voi osallistua kuka tahansa Kymenlaaksossa asuva tai opiskeleva henkilö.

KASVAVA IDEA– nuorille ja koululaisille suunnattu idea-kilpailu, jossa etsitään ennakkoluulottomia ja kekseliäitä ideoita.

Lopullinen sarjavalinta tehdään arviointiraadissa ehdotuksen sisällön perusteella.

Ohjeet kilpailuun osallistumisesta julkaistaan elokuussa

IdeaKymi-kilpailun osallistumisohjeet julkaistaan elokuussa. Kymenlaakson Innovaatioverkosto julkaisee ohjeet omissa sosiaalisen median kanavissaan ja verkkosivuillaan. Lisäksi ohjeet julkaistaan myös paikallislehdessä. Kilpailu toteutetaan tänä vuonna ensi kertaa Keksintösäätiön, Satakunnan ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulujen kehittämän digitaalisen Ideajalostamo-alustan avulla. Kyseessä on alustan pilotointi.

Kymenlaakson Innovaatioverkoston jäsenet vuonna 2025

- Kymen Innovaatioyhdistys ry

- Keksintösäätiö

- Cursor Oy

- Kouvola Innovation Oy

- Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami

- Kouvolan Ammattiopisto Oy, EduKo

- Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, Xamk

- Kymen Yrittäjät ry

- Kaakkois Suomen Ely-keskus

- Kymenlaakson Liitto

- Kymenlaakson Kauppakamari

- LUT-yliopiston Kouvolan yksikkö

- Etelä-Kymenlaakson työelämäpalvelut

- Kouvolan työllisyys- ja yrityspalvelut

Kymenlaakson Innovaatioverkosto ja sen koordinaattorina toimiva Kymen Innovaatioyhdistys ry järjestävät säännöllisesti yritysvierailuja maakunnan innovatiivisuudestaan tunnettuihin yrityksiin vuorotellen Etelä-Kymenlaaksossa ja Kouvolassa. Mukaan on kutsuttu verkoston jäsenten lisäksi aiempiin IdeaKymi-kilpailuihin osallistuneita. Kaikista yritysvierailuista on laadittu kuvalliset artikkelit, jotka löytyvät Yritysvierailut-osiosta.